Samaan sananmuotoon voi liittyä useampi kuin yksi liitepartikkeli peräkkäin. Liitteet muodostavat näin yhtymiä, joista tavallisimmat ovat ‑kOhAn, ‑kOs, ‑pAhAn ja ‑pAs.
Liitteen ‑kO sijasta voi s- ja hAn-liitteiden edellä esiintyä eräissä tapauksissa liite ‑kA (» § 138), esim. keneksikäs, mitenkähän (~ keneksikös, mitenköhän).
Ensimmäisen jäsenen liitteistä ‑kO, ‑pA ja ‑kA kuuluvat samaan morfotaktiseen asemaan, eivätkä ne yleensä voi esiintyä samassa sanassa. Samalla tavoin toisiaan hylkiviä ovat niiden perään sijoittuvat ‑hAn ja ‑s (samoin ‑kin ja ‑kAAn » § 132). Ensimmäisen jäsenen liitteiden keskinäinen järjestys on siis seuraava:
‑kO | ||||
‑hAn | ||||
isäntäsana | + | ‑pA | + | |
‑s | ||||
‑kA |
Kuitenkin jos liitteellinen sana on leksikaalistunut, siihen voi liittyä toinen samaan morfotaktiseen asemaan kuuluva liite:
Useita liitteitä sisältäviä kieltoverbin muotoja ovat esim. eipähän, eiköpä(hän), eikäpä ja murteellinen eikähän.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Liite ja syntagmaattinen sulauma
Liitepartikkelien ominaispiirteitä
Liitepartikkelien käyttötapoja
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet