Liiteaines ‑kA toimii täytetavuna pronominien joka, mikä ja kuka niissä taivutusmuodoissa, jotka ilman sitä olisivat yksitavuisia (» § 102).
‑kA on tällöin erottamaton osa sananmuotoa eikä kanna mitään omaa merkitystä. Lisäksi kA-aines voi esiintyä näiden pronominien useampitavuisissa taivutusmuodoissa tai vastaavan pronominivartalon sisältävissä adverbeissa. Tällöin se on yleensä valinnainen:
Näissäkään tapauksissa kA-aines ei tuo isäntäsanaansa varsinaista merkityslisää, mutta ‑kA:lliset muodot ovat sävyltään puhekielisiä. Näiden pronominien kaksitavuisiin A-loppuisiin muotoihin kA-aines ei voi liittyä lainkaan (*ketäkä, *missäkä) eikä adverbiin kuten (*kutenka).
Kysymyksissä voi mikä- ja kuka-pronominien muodoissa ja vastaavissa adverbeissa esiintyä myös liiteaines ‑kAs: keneksikäs, kenelläkäs, mitenkäs, millo(i)nkas. Tällöin kAs-aines on tehtävältään kOs- tai s-liitteen veroinen: vrt. keneksikös, kenelläkös ~ kenelläs, mites. Myös hAn-liitteen edellä ‑kO ja ‑kA vaihtelevat, esim. mitenkähän (skt) ~ mitenköhän (skt), kenelleköhän ~ kenellekähän.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Liite ja syntagmaattinen sulauma
Liitepartikkelien ominaispiirteitä
Liitepartikkelien käyttötapoja
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet