Liite on päätteen kaltainen sidonnainen morfeemi, joka kiinnittyy aina johonkin sanaan. Liite ei kuitenkaan liity suoraan taivutusvartaloon, vaan itsenäisesti esiintyvään sananmuotoon, esim. töissä-hän, olit-ko, en-kä. Liitteellä on myös sanamaisia ominaisuuksia (» § 127). Keskeinen liitetyyppi ovat liitepartikkelit, esim. ‑hAn, ‑kin, ‑pA.
Liitteitä muistuttavat erityyppisten syntagmaattisten sulaumien jälkiosat. Syntagmaattinen sulauma on yhdyssanamainen kokonaisuus, jonka osilla on kuitenkin omat tehtävänsä lauseessa (» § 139 – 143). Tällaisia ovat esim. konjunktion ja kieltoverbin yhtymät: vaikkei (konjunktio vaikka + kieltoverbi ei).
Liite kiinnittyy vapaasti erilaisiin sanoihin, kun taas syntagmaattiset sulaumat ovat kiteytyneitä kokonaisuuksia, jotka esiintyvät tietyissä syntaktisissa asemissa. Leksikaalistuneiden sulaumien lisäksi on koko joukko niitä muistuttavia vähemmän vakiintuneita yhtymiä: liitteen kaltaisina voivat esiintyä mm. pronominit (» § 144).
Huom. Tässä kieliopissa käytetään morfologisen tyypin nimitystä liite. Englannin clitic-sanan suomenkielisenä vastineena on esiintynyt myös kliitti. Uuden liiteaineksen kehittymistä kutsutaan tässä kieliopissa kliittistymiseksi (» § 139).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Liite ja syntagmaattinen sulauma
Liitepartikkelien ominaispiirteitä
Liitepartikkelien käyttötapoja
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä