Numeraalit eroavat muista nomineista eräiltä kieliopillisilta ominaisuuksiltaan. Ensinnäkään ne eivät saa totaaliobjektina n-päätettä (» § 934 – 935). Objektina numeraalilla on siis vain kaksi sijavaihtoehtoa, partitiivi ja nominatiivi (kuitenkin » § 775 – 777). Tällaisia tosin ovat numeraalien lisäksi pitkälti myös kvanttoripronominit moni, usea ja harva (» § 764).
Numeraaliin liittyy yleensä substantiivi, joka ilmaisee, minkä lukumäärästä on puhe. Sekä substantiivi että numeraali ovat muodoltaan yksiköllisiä, vaikka merkityksen kannalta onkin kyse joukosta (monikkotapauksista » § 774). Substantiivin ja numeraalin syntaktinen suhde on kaksijakoinen. Yksikön nominatiivissa olevaan numeraaliin liittyy yksikön partitiivissa oleva substantiivilauseke (b). Muissa sijoissa kuin nominatiivissa numeraali kongruoi substantiivin kanssa samaan tapaan kuin adjektiivimääritteet (c). Kummassakin tapauksessa myös kokonaisuus on tyypiltään NP (tarkemmin » § 789).
Yleisiä numeraalien kanssa esiintyviä substantiiveja ovat mittayksikköä tarkoittavat vuotta, metriä, litraa, prosenttia, kappaletta jne. Ne käyttäytyvät hieman toisin kuin muut NP:t numeraalin yhteydessä, sillä numeraalin ja mittasanan yhdistelmä toimii itsekin määränilmauksena, johon voi vielä liittyä NP: kolme litraa maitoa (» § 592).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet