Kysyvä tavan adverbi mitenkä(s) esiintyy puheessa myös partikkelistuneena muotoon mites. Sitä käytetään kysyvänä partikkelina jaoteltaessa puheenaihetta osiinsa (a) tai nostettaessa uusi puheenaihe esille (b). Tällöin puheenaihe esitetään vuorossa, joka on syntaktiselta rakenteeltaan yleensä lauseke. Lause on mahdollinen osana lohkeamarakennetta (c) (» § 1019).
| Potilas: | Voita en syö ollenkaan ja rasvatonta piimää ja |
| Lääkäri: | Mites leipää? |
| Potilas: | No leipä on semmosta limppua. Oon syöny kyllä nykyään. |
| Lääkäri: | Mites sitte tämä hedelmä ja tämmöinen vihannespuoli? (P) |
| V: | No katotaan, katotaan uudestaan se sitte et m- |
| S: | Joo:. |
| V: | mitä, voisk- pitäskö vaihtaa jotain muita kaappeja |
| S: | Joo:. |
| V: | tai sellasta ja, (.) ja tota ↑Mites niist liesistä. |
| S: | Niistä liesistä, niin. |
| V: | Niin m- mikä nii- Minkä hintasia ne nyt olikaan. (p) |
| OH: | Mites teiän koulussa nykysin tommoset hommat kun tupakampoltto ja muu onks kielletty? |
| HV: | On koulu‑, alueella mut, tiestis sitä ulkopuolella saa sitte, polttaa (p) |
Huomionkohdistimista partikkelit hei ja kuule esiintyvät myös vuoronalkuisena. Yksi tyypillinen ympäristö on puhelinkeskustelun avauksessa soiton syyn esittäminen tai ennakoiminen (d). Partikkeli hei voi ilmaista esim. jotakin puhujan havaintoa tai oivallusta (e).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä