Keskustelussa mut(ta) esiintyy paitsi adversatiivisen suhteen konjunktiona myös vuoronalkuisena lausumapartikkelina kytkien etäälläkin toisistaan olevia puheen osia toisiinsa. Vuoronalkuinen mut voi osoittaa lausuman sisältämän väitteen kontrastiivisuutta edellisessä vuorossa esitettyyn nähden (a); puhuja tulee toisiin ajatuksiin kesken sanelunsa. Partikkelilla voidaan myös merkitä uusi näkökulma meneillään olevaan puheenaiheeseen (b).
V: | Ne laittaa eri numeron tuolla Kuhmon ↑keskuksessa sitte |
S: | Joo: joo mä: mä oon saatu jo numero, |
V: | Aii |
S: | haluatko tietää mikä on meiän numero, |
V: | ettei tartte huutaa iso- |
S: | Nii:: ↓nii: just se o viis kolme kolme viis nolla. |
(1.5) | |
S: | Mutta kyll sä kerkeet sen saaha sit (p) |
S: | No huomennako meinaat pakkailla. |
V: | Joo en mä oo viel mitään tehny ↑Mä sain sen tossa äkkiä laitoin sen |
toisen kattotelineen paikalleen ja, kyl se nyt sopii siihen joten kuten | |
S: | Nii, |
S: | No mutta niihän sen pitäis käydä siihen. |
V: | Kyl se käy siihen joo |
S: | Mut muistithan sä sen kumitiivisteen jättää sinne alapuolelle. |
V: | tSe on automaattisesti siinä. |
S: | Ai se menee automaattisestiki, |
V: | Joo:, (p) |
Mut voi osoittaa siirtymää myös puheenaiheesta toiseen (c). Esimerkissä (d) mut osoittaa paluuta keskustelussa aiemmin esillä olleeseen puheenaiheeseen.
V: | Sitä ei ois tiennykkää et sitä ois osannu arvatakkaa et siel n- niinku vajan puolelt et siel on niinku yks sisällä joku semmonen kämppäsysteemi tai et miten nää öljysysteemit pyörii |
S: | Mm:, |
V: | ja, |
S: | Joo joo:. |
(1.0) | |
V: | Mut (.) ↑maisemat oli kyllä aika komeita. |
S: | Ne: on kyl Mites se nousu (.) pääsitteks te ihan näppärästi sinne, |
S: | Joo:. Kuule tuota< (.) Ni mitä sulle kuuluu. |
V: | .mth ↑No::. Tässä on justii yksip potilas käymässä että |
jos puhutaal lyhyehkösti. | |
S : | Eh heh Se on munki edun mukasta. |
V: | Nii: |
S: | Tota: | [tänne | ] |
V: | [Mut hyvää | ] kuuluu noin yleisesti ottaen. (P) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet