Vähiten kantaa ottava uutisen vastaanottamisen partikkeleista on jaa. Tästä esimerkkinä on (a). Potilas on jo edellä selittänyt ettei ole ”numeroista” kiinnostunut. Merkitykseen voi sisältyä myös implikaatio siitä, että kuultu tieto ei ole jollakin tavalla hyväksyttävä. Esimerkissä (b) potilas on jo edellä osoittanut haluttomuutensa ryhtyä ehdotettuun dieettiin. Juuri kuultu tieto voi myös olla ristiriitainen vastaanottajan aiemman tiedon kanssa (ks. esimerkin c alin rivi).
| Potilas: | Mulle ei numerot sano mitään ku (.) se ei o koskaan se Lahtinen mua numeroilla vaivannu. |
| Lääkäri: | Vai niin, (.) no, |
| Potilas: | Onko tää nyt hyvä vai huono. |
| Lääkäri: | No sanotaan että se on semmonen (.) kohtuullinen. |
| Potilas : | Jaa:, (P) |
| Lääkäri: | Se vaatii ↑ruokavalioo nyt sit (.) tiukkaa ruokavalioo että, |
| Potilas: | Aijai sentää se on mulle vaikeeta. he he he |
| Lääkäri: | Nih. |
| (.) | |
| Lääkäri: | ↑Joo, siellä on se ↑uraatti korkea ja se vaatii hyvän ruokavalion. |
| Potilas: | ↑Jaa:. (P) |
| Asiakas: | Mä vaa (.) jätän tämmöse, |
| Virkailija: | Tämmönen. Joo:, elikkä tää olis sitten, (.) todistus ↑lääkkeitä varten ni sev verran että tarvis yks hakemus täyttää ku täytyy aina itse hakee sitte, |
| Asiakas: | Jaa:. |
| Virkailija: | kyseistä etuutta ni, |
| Asiakas: | Mää en semmosesta tienny mittää. (P) |
Huom. Yksi ja sama partikkeli voi saada useita prosodisia ilmiasuja, ja lopulliseen tulkintaan vaikuttaakin paitsi kyseisen sanan asema keskustelussa myös sen äänneasu. Näitä eroja ei ole systemaattisesti kartoitettu. Tulkintaan vaikuttavat ainakin partikkelin pituus (kesto), sävelkulku, aloituskorkeus sekä toisto (» § 799), jotka eivät ole toisiaan pois sulkevia:
| Kesto + sävelkulku: | jaa. ~ jaa:? ~ jaa-a (laskeva ~ nouseva ~ kaksihuippuinen) |
| Aloituskorkeus: | jaa ~ ↑jaa ~ ↑jaa::. |
| Toisto: | ↑jaa ↓jaa ~ ↓jaa ↑jaa |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä