Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Johto-opin käsitteitä > Kantasanasuhteet > Korrelaatti ja korrelaatio > § 160 Sanojen yhteys ilman johtosuhdetta

§ 160 Sanojen yhteys ilman johtosuhdetta

Toistensa korrelaatteja (eli korrelaattisanoja) ovat lekseemit, jotka sisältävät saman fonologisen sanavartalon, mutta joiden ei katsota olevan morfologisessa johtosuhteessa keskenään. Mikään sanoista ei ole toisensa kantasana, eikä niiden keskinäisen motivaation suunta ole pääteltävissä. Korrelaatteja keskenään ovat samakantaiset johdokset (a), mutta myös sellaiset sanat, joilla ei ole selvää kantasanaa mutta joilla on yhteinen vartaloaines sekä merkitysyhteys (b).

(a)
hoito – hoitaminen – hoitaja | kädellinen – kätevä – ‑kätinen – kädetön
(b)
hämillinen – hämillään – hämätä – hämärä – hämy | tytär – tyttö – tytti | kolkko – kolho – kolea – kolakka | kevyt – keveä | jäntevä – jänne – jännä | hoitaa – hoivata | meteli – metakka | valkaista – valkea – valkoinen | pusakka – pusero

Tällaisten samavartaloisten sanojen välinen suhde on korrelaatio. Se koskee siis muita kuin toisiinsa johtosuhteessa olevia saman leksikaalisen vartaloaineksen sisältäviä sanoja. Ryhmässä (b) sanan alussa on yhteistä vähintään sekvenssi (C)VC tai (C)VV. Tämä vartaloaines ei sellaisenaan edusta mitään lekseemiä.

Merkitykseltään hieman kaukaisempien mutta silti yhteen kuuluvien korrelaattien sarjoja ovat esim. harsia – harso – harsu (harvuuden tai ohuuden merkitys) tai tallata – tallustaa – talsia (hitaahko, raskas kulkeminen). Sen sijaan riittävää merkitysyhteyttä korrelaatioon saati johtosuhteeseen ei ole esim. verbin toeta (: tokenee) ja partikkelin toki tai verbin pölliä ja substantiivin pölli välillä, vaikka ne fonologisen yhtäläisyyden ehdot täyttävätkin.

Huom. Sanojen suhde on korrelaation näköinen myös tapauksissa, joissa sanoilla on pari yhteistä alkufoneemia ja merkitysyhteys mutta joissa on epäselvempää, edustavatko ne (ainakaan nykykielen kannalta) samaa leksikaalista vartaloainesta, esim. jäädäjämä, käpristääkäyrä, muhentaamuusi, naarasnainen, pulapuuttua, viileävilu.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot