Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Muuta sananmuodostusta > Prefiksit ja prefiksimäiset ainekset > § 172 Epäpoliittinen, irrationaalinen, antiteesi

§ 172 Epäpoliittinen, irrationaalinen, antiteesi

Prefiksi on sidonnainen morfeemi, joka kiinnittyy sanavartalon alkuun. Prefikseillä muodostetaan uusia lekseemejä, ja ne rinnastuvat tehtäviltään johtimiin tai yhdyssanan yhdysosiin.

Merkitykseltään selvärajaisen ryhmän muodostavat kieltoprefiksit. Omaperäisiä kieltoprefiksejä ovat epä- (a) ja ei- (b) (» § 16301631), jotka ovat produktiivisin prefiksiryhmä. Epä- ja ei-prefiksit sisältävät leksikaalisen vartaloaineksen ja ovat sikäli yhdysosamaisia. Lisäksi on monia vierasperäisiä kieltoprefiksejä (c).

(a)
epähieno, epähygieeninen, epänormaali, epäsopiva, epähenkilö, epäkohta, epäluulo, epämääräistyä, epäkunnioittavasti
(b)
ei-kaupallinen, ei-sosialistinen, ei-toivottu, ei-sattumanvarainen, ei-hyvä, ei-nainen, ei-vihollinen, ei-musiikki-ihminen
(c)
antibiootti, antikristus, antiseptinen | dissonanssi, disjunktiivinen, diskvalifioida | indefiniittinen, infiniittinen, impotenssi, irrationaalinen | nonfiguratiivinen (PS), nonverbaalinen (skt), nonadrenaliini (sl) | afaattinen, atooppinen, ateisti | dekoodaus, dekoodata, desentralisaatio, depressiivinen

Ei-alkuiset muodosteet ovat epä-alkuisia useammin tilapäisiä, vakiintumattomia. Kieltoprefiksillisten sanojen merkitysvastakohtana on yleensä vastaava sana ilman prefiksiä tai jonkin muun prefiksin sisältävänä, esim. invarianssivarianssi; destruktiivinenkonstruktiivinen.

Lisäksi on runsaasti muita vierasperäisiä prefiksejä (d); niissä on joitakin merkityskeskittymiä. Myös vierasperäinen prefiksi voidaan hahmottaa yhdysosaksi (» § 406), joskaan aina prefiksin ja sanavartalon raja ei ole havaittava. (Suluissa on näiden prefiksien omaperäisiä vastineita, jotka esiintyvät yhdyssanan määriteosana.)

(d)
Suhteellinen aika: ex- ~ eks‑, post‑, pre‑, re- (vrt. esi‑, jälki‑, jälleen‑, uudelleen-) | ”Numeraalisia”: bi‑, di‑, poly‑, multi‑, semi‑, tri‑, uni‑, mono‑, homo‑, hetero- | Lokatiivisia: inter‑, sub‑, super‑, trans- (vrt. ylä‑, ala‑, etu‑, taka‑, ulko-, sisä‑) | Orientaatio, asenne: anti‑, kontra‑, pro- (vrt. vasta-) | Koko, aste: ko‑, mini‑, sub‑, super‑, sur‑, ultra- (vrt. yli‑, ali-) | Muita: auto- (vrt. itse-), ekstra‑, neo- (vrt. uus-), proto- (vrt. esi‑, alku-), paleo‑, pan‑, tele‑, kilo‑, mega‑, mikro‑, milli‑, hehto‑, kon‑, infra‑, intro-

Vierasperäisen prefiksin sisältävät sanat ovat yleensä lainautuneet kokonaisina. Osa prefikseistä voi liittyä muuhunkin kuin vierassanaan, esim. antisankari, ex-mies, minimaissi, pseudotiede.

Huom. Muita kuin esimerkkiryhmässä (d) sulkeissa mainittuja omaperäisiä itsenäisenä lekseeminä esiintymättömiä, mutta yhdyssanan määriteosana tavallisia nominaalisia vartaloita (eli prefiksimäisiä aineksia) ovat esim. lähi‑, kauko‑, etä‑, päälli‑, keski‑, nyky-, irto‑, liika‑, puoli‑, keino‑, pika‑, julki‑, ilmi‑, iki‑, äkki‑, avo‑, umpi‑, täsmä‑, pysty‑, haja‑, vasta‑, perus-.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot