Vartalonloppuinen lyhyt väljä vokaali a, ä joko katoaa tai muuttuu pyöreäksi puolisuppeaksi o-, ö-vokaaliksi monikon tai imperfektin i-tunnuksen edellä. Nomineissa ja verbeissä vaihtelu A : O ~ ∅ toteutuu hieman eri ehdoin. Molemmissa sanaluokissa vartalon tavuluku vaikuttaa vaihteluun (vaihtelu monitavuisissa vartaloissa » § 47).
Kaksitavuisten vartaloiden lyhyt loppuvokaali a vaihtelee kahdella eri tavalla sen mukaan, onko ensi tavussa pyöreä vai lavea vokaali (» asetelma 16). Kun ensi tavussa on pyöreä vokaali u tai o, vartalon loppuvokaali jää pois i-suffiksin (tai sitä vastaavan j:n) edeltä. Jos taas ensi tavussa on lavea vokaali a, e tai i, vartalon loppuvokaali edustuu i:n edellä o:na. Jos ensi tavussa on diftongi, joka sisältää pyöreän vokaalin, vartalonvaihtelun kannalta määräävä on diftongin alkukomponentti: u- tai o-alkuisen diftongin jäljessä vartalon loppuvokaali katoaa (soitta- : soitt-i, ruoka : ruok-i-a; poikkeus: suola : suolo-j-a), mutta a‑, e- tai i-alkuisen jäljessä se edustuu o:na (laula- : laulo-i, reuna : reuno-i-ssa, riuska : riusko-i-ssa). Jos vartalon loppuvokaalina on ä, se katoaa aina monikon tai imperfektin tunnuksen edeltä.
Verbit | Nominit | |
a : ∅ | sula- : sul-i | muna : mun-i-ssa |
muutta- : muutt-i | kova : kov-i-ssa | |
soitta- : soitt-i | tuima : tuim-i-ssa | |
a : o | aja- : ajo-i | kana : kano-i-ssa |
saatta- : saatto-i | kiva : kivo-i-ssa | |
laula- : laulo-i | reuna : reuno-i-ssa | |
ä : ∅ | elä- : el-i | määrä : määr-i-ssä |
kylvä- : kylv-i | hyvä : hyv-i-ssä |
Nominivartalon pitkä loppuvokaali aa, ää lyhenee monikon i:n edellä, esim. keihää- : keihä-i-tä, vapaa : vapa-i-ssa (» § 52).
Huom. 2. Verbeillä kaataa, kaartaa, saartaa, taitaa esiintyy imperfektissä sekä o:llisuutta että vartalovokaalin katoa, jolloin i:n edellä on t:n sijasta s: kaartoi ~ kaarsi, taitoi ~ taisi (» § 114, jossa myös vaihtelusta ylti ~ ylsi).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet