Interrogatiivisina tarkenteina esiintyvät interrogatiivipronominit kuka ja mikä sekä proadjektiivit millainen, minkälainen. Ne ovat substantiivin määritteistä ensimmäisinä ja määrittävät muuta lauseketta (» § 734, 1678).
Kvanttoripronominit kaikki, jokainen, kukaan, mikään sekä harva, jokunen, moni, usea, pari, muutama, joka toinen (» § 740) toimivat substantiivin kvantifioivina tai indefiniittisinä tarkenteina. Samalla paikalla esiintyvät myös indefiniittipronominit eräs, joku, jokin ja yksi. Kvantifioivia määritteitä ovat lisäksi sijassa kongruoivat numeraalit, esim. kahdelle pienelle lapselle (» § 772).
Kvantifioivat ja indefiniittiset määritteet ovat tarkentavia sillä tavoin, että ne ilmaisevat substantiivilausekkeen tarkoitejoukon koon tai muuten täsmentävät tarkoitejoukon lukumäärää, suhteellista kokoa tai jäsenten asemaa suhteessa muihin vastaavanlaisiin. Tavallisimmin ne sijaitsevat adjektiivi- tai partisiippimääritteiden edellä (b). Adjektiivi voi kuitenkin edeltää numeraalia silloin kun puhutaan jäännöksettömästi jostakin joukosta (c) (» § 790).
Pronomineja harva ja muu voi edeltää määrite muutama, joku, jokunen: Muutamassa harvassa tapauksessa; joku harva snobbailija (E); muutamat muutkin nuoret säveltäjät (l). Kun lausekkeeseen sisältyy sekä universaalinen pronomini että numeraalimäärite, universaalinen on ensin:
Huom. Taivutusmuotoiset numeraalit muodostavat kvanttorimääritteiden joukossa omanlaisensa ryhmän. Numeraali on lausekkeessa määritteenä ja kongruoi edussanan kanssa sijassa ja luvussa, mutta luku on numeraalin vaikutuksesta yksikkö: kahdelle pojalle (vrt. *näille kahdelle pojille » § 1305). Nominatiivisijaiset numeraalit taas ovat lausekkeen edussanoja ja saavat partitiivisijaisen täydennyksen: Kolme lasta leikki pihalla; Tapasin eilen pari tuttua (» § 772).