Lausuman myöhempi sisällöllinen täydentäminen ei aina integroidu syntaktisesti esim. lauseen muotoiseen lausumaan, jota jatkamaan se on esitetty. Tyypillisesti tällaisena jatkona esiintyy predikoivaa ainesta, jota ei välttämättä kiinnitetä mihinkään ilmipantuun tarkoitteeseen, mutta joka liittyy sisällöllisesti johonkin edeltävässä lausumassa esitettyyn tarkoitteeseen. Tällaisia ovat esimerkin (a) rivin 5 keskenään rinnasteiset substantiivilausekkeet, jotka kuvailevat puheenaolevaa rivillä 1 mainittua kantakapakkaa.
| 1 | Asta: | Joo, Se on meiän- kantakapakka, |
| 2 | Timo: | Ahaa, |
| 3 | Asta: | Se on nimittäin ihan ku Vanhan Kellari?, |
| 4 | Timo: | Ai jaa eh heh heh heh heh |
| 5 | Asta: | Ja itsepalvelu ja hirvee mökä ja musiikkia, (p) |
Rivin 5 ja-partikkelilla alkava vuoro sisältää rinnasteisen substantiivilausekkeen, joka jatkaa saman puhujan rivin 3 lausetta semanttisesti mutta ei syntaktisesti (partikkelista ja » § 804).
Näytteen (b) rivillä 5 on paradigmaattinen lisäys (» § 1056), joka luonnehtii rivillä 1 esiintyvää määritteetöntä substantiivia tytön. Rivin 5 substantiivilauseke ei kuitenkaan ole verbin ampua edellyttämässä sijamuodossa. Rivillä 10 puolestaan on syntagmaattinen lisäys (» § 1055): adverbiaali suoraan naamaan, joka määrittää rivillä 1 olevaa verbiä ampu. Tämäkään lauseke ei käy sijapäätteensä vuoksi asianomaisen lauseen jäseneksi, vrt. *ampui tytön suoraan naamaan.
| 1 | S: | ↑No: jokuha ampu tytön metsona vai minä se ampu. |
| 2 | V: | Älä |
| 3 | S: | Jojoo, |
| 4 | (.) | |
| 5 | S: | Kuustoistvuotias kimma. |
| 6 | V: | Kuolikse. |
| 7 | S: | Kuoli. |
| 8 | (.) | |
| 9 | S: | Suoraan naamaa. |
| 10 | V: | Suoraan naamaa. |
| 11 | S: | ↓Nii:: siis päähä, |
| 12 | V: | Ampu sitä |
| 13 | S: | joo: (p) |
Kun rivin 9 lauseke ei sovi tarkistuskysymyksen ja vastauksen (r. 10–11) jälkeenkään edeltävän lauseen osaksi, puhuja V jatkaa lauseen jälkikäteen kokonaiseksi kysymyksellään Ampu sitä (r. 12).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä