Tilannesidonnaisia, jokseenkin kiteytyneitä lausekkeen muotoisia tai niiden kaltaisia vuoroja ovat mm. erilaisissa asioimistilanteissa esitettävät pyynnöt (a). Ne eivät edellytä aiempaa kielellistä kontekstia, vaan niiden tulkinta nojaa ei-kielelliseen, institutionaalisen kontekstiin.
Itsenäistä substantiivilauseketta käytetään keskustelussa myös uuden (b) tai mahdollisesti johonkin aikaisempaan keskusteluun liittyvän (c) puheenaiheen ottamiseksi esiin. Ero syntaktiseen etiäiseen (» § 1018) on ensinnäkin siinä, että puhuja ei mainitse edellä olleen lausekkeen tarkoitetta uudelleen samaviitteisellä pronominilla, vaan itsenäinen lauseke jää ikään kuin seuraavan vuoron tai tekstijakson otsikoksi. Myös dialogisesti tilanne on toinen: itsenäinen lauseke edellyttää puhekumppanilta reaktiota ennen kuin puhuja jatkaa varsinaiseen asiaansa, kun taas alkuun lohjennutta etiäistä puhuja yleensä jatkaa itse suoraan.
| Sanni: | Mä en ymmärrä |
| Missu: | Aijaa. |
| Sanni: | et miks sei ota mitään, Mun tarvii yrittää sinne soittaa. |
| Missu: | Just No: mut hei yks juttu viälä. |
| Sanni: | Ni |
| Missu: | Niin niin semmosta ku mehän mietittiin sitä Hannelle lähtöö. (p) |
| A: | Mä varmuuden vuoksi puhelimella ilmoitan. Mä lähetän sulle paperin huomenna. |
| B: | Mm. |
| A: | Meidän vapaa-ajan säätiö. |
| B: | Joo |
| A: | Nin meillä pitäs olla kokous. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä