Muuallakin kuin keskustelun avauksena lauseke voi muodostaa yksin lausuman ja vuoron. Tällöin sen esiintymisen kontekstiehdot ovat tiukemmin rajautuvia kuin lauseen. Lausekkeen muotoista lausumaa käytetään tyypillisesti vierusparin jälkijäsenenä. Jälkijäsenellä tarkoitetaan edellisen vuoron ennakoimaa, toisen puhujan tuottamaa vuoroa, joka liittyy edeltävään vuoroon enemmän tai vähemmän kiinteästi, joskus kieliopillisestikin kuten vastaukset kysymyksiin (tarkemmin » § 1197).
Kiteytynein yksin jälkijäsenen muodostava lauseke on vastaus hakukysymykseen. Vastaus edustaa samaa lauseenjäsentä kuin kysymyssana tai -lausekekin (a) (» § 1680). Vaihtoehtokysymyksen minimivastaus on yksisanainen, joko myöntävä tai kieltävä (verbi taikka partikkeli joo tai ei), mutta sellaiseen voi reagoida myös nominaalisella lausekkeella, joka osoittaa kiellon tai myönnön rajat ja joka yleensä edustaa verbin tai lauseen määritettä (b).
| Kysymys | Vastaus |
| Minkä hintanen toi on. | Satakuuskyttuhatta. |
| No mitens on menny? | Ihan hyvin. |
| Missä sä olet ollu? | Ulkomailla. |
| Otetaanko teille pöytävarauksia? | Ei enää. |
| Saako näillä kupongeilla nyt jotain. | No kuule. Vain sämpylöiden kanssa. |
Toinen tehtävä, jossa lausekkeita esiintyy edeltävästä kontekstista käsin tulkittavina, on edellisen vuoron tai kertomuksen kommentointi tai jonkin havaitun seikan päivittely. Kommentoivat lausekkeet ovat predikoivia, ja ne voivat kommentoida paitsi jotain yksilötarkoitetta (c) myös koko tilannetta (d). (Päivittelyistä » § 1719, 1726, 1729.)
| T: | No sitte täytyy vaan tehä joku ulkomaan keikka sen lisäks. |
| L: | Nii:. Mä oon nyt yrittäny rauhottaa marraskuun kahta viimmestä viikkoo ja sanonu matkatoimistoon että kuhan nyt jonkun matkan kattoo jossa pääasia että on yhen henge ↑huone ja ↓lämmintä. |
| T: | Loistava tota ajankohta. |
| L: | Nii. (p) |
| L : | – –↑käviskö sulle että pitäisit puheen. |
| T: | No ↑minähän voin sitä miettiä. |
| L: | ↑Mm:. |
| T: | Joo. |
| L: | No oikein hauska. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä