Vuoronalkuisena lausumapartikkelina ja yhdistää lausumia yli vuoron ja puhujanvaihdoksenkin (» § 1030). Puheessa ja voi esiintyä myös vuoronloppuisena (a). Sen merkitys ei ole tällöin yhtä ilmeinen kuin vuoronalkuisena. Puhuja voi mm. osoittaa listan olevan osa kuvausta, jonka kaikkia osia ei ole syytä tai tarvetta meneillään olevassa puhetilanteessa mainita; tämä käyttö on verrattavissa kirjoitetun kielen konventioon jne.
Esimerkissä (b) lääkäri on rinnasteisella yhdysrakenteella kuvannut potilaalle tehtyä toimenpidettä, josta hän ei jatka enempää. Tapaus (c) on kertovasta tekstistä. Puhuja osoittaa aloittavansa listan, jota ei kuitenkaan jatka ensimmäistä esimerkkiä pitemmälle.
| Potilas: | Onko siitä tullu ny sitte jo, |
| Lääkäri: | O (.) o tästä on tullu, juu, |
| Potilas: | Juu mul oli tää kortti ei tätä tarvitakka sitte, |
| Lääkäri: | Juu täs on kaikki tiedot ihan tarkat tästä toimenpiteestä ja mitä siä on tehty ja, (P) |
| EK: | Oltii se vissii olik se ny viis taik seitsemä eri kaupunkia oltii muu muas Freskatassa ja. |
| LP: | Juu, ei olla tehty sitä matkaa sit ei. (p) |
Huom. Vuorinen (1981: 83) on pitänyt vuoronloppuisia partikkelisanoja Lomanin ja Jörgensenin (1971) kehittämän makrosyntagma-analyysin mukaisesti täytelisäkkeinä ja nimennyt ne jatkeiksi. Hänen tulkintansa mukaan ne olisivat vailla merkitystehtävää olevia tarpeettomia jatkoyrityksiä. Vuorovaikutuksen näkökulmasta näin ei välttämättä tarvitse olettaa. Jefferson (1983) on puolestaan pitänyt englannin vuoronloppuista and-sanaa tietyissä ympäristöissä nimenomaan vuorosta luopumisen merkkinä. Ks. myös Kalliokoski 1989: 196–197.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä