Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Yleistä > § 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana

§ 145 Sanojen rakentumisesta: perussana ja kompleksinen sana

Sanarakenteella tarkoitetaan sanojen sisäistä morfologista rakennetta, jota tässä luvussa käsitellään lekseemien ja niitä edustavien sanavartaloiden osalta (taivutusmuotojen morfotaksista » § 78, 105). Lekseemit ovat sanavartalonsa morfologisen rakenteen nojalla jaettavissa perussanoihin ja kompleksisiin sanoihin (» asetelma 69). Perussana on vartaloltaan yksimorfeeminen, jakamaton lekseemi. Kompleksisen sanan vartalo taas sisältää useita morfeemeja; tällaisia ovat johdokset (» § 173–) ja yhdyssanat (» § 398–). Kompleksiset sanat ovat rakenteellisesti motivoituneita; niillä on sisäinen rakenne, ja niiden merkitys on yleensä johdettavissa niiden rakenneosien merkityksistä.

Asetelma 69: Lekseemien rakennetyypit
Perussanoja Kompleksisia sanoja
  Johdoksia Yhdyssanoja
syy syy-tön syy-pää
kala kala-isa, kala-sta-a kala-keitto, kalan-kasvatus
vuoro vuoro-tel-la vuoro-kausi, hyppy-vuoro
tiukka tiuka-hko, tiukk-uus tiukka-pipo
yksi yksi-ttäin, yhte-ys yksi-silmäinen, yksi-puolistua
pestä pes-u, pese-ttä-ä aivo-pestä

Johdoksen sisäinen rakenne muistuttaa taivutusmuodon rakennetta: molemmat ovat sanavartalon ja sidonnais(t)en morfeemi(e)n yhtymiä (joista » § 61). Yhdyssanan rakenne taas monesti muistuttaa useasanaisen lausekkeen rakennetta. Sanan sisäiset morfeeminrajat ovat joskus selviä, joskus vähemmän selviä. Näin ollen myös rajat sanojen rakennetyyppien, etenkin perussanojen ja johdosten, välillä ovat liukuvia (» § 149).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot