Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliset verbirakenteet > Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa > § 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä

§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä

Lauseilla (a) ja (b) on suunnilleen sama merkitys, vaikka edellisessä infinitiivilauseke määrittää omistuslauseessa olevaa substantiivia, jälkimmäisessä se kuuluu osana nesessiivirakenteeseen.

(a)
Ryhmällä on syy ~ tarkoitus ~ mahdollisuus ~ lupa tehdä ehdotus.
(b)
Ryhmän on syytä ~ tarkoitus ~ mahdollisuus ~ lupa tehdä ehdotus.

Nesessiivirakenteessa (b) substantiivi tarkoitus tai syytä muodostaa olla-verbin yhteydessä kiteytyneen predikaatin. Osoituksia tästä ovat sanan vaihtelemattomuus ja määritteettömyys. Esimerkiksi lauseen kielteisyys ei vaikuta nesessiiviseen tyyppiin on tarkoitus (c) mutta voi vaikuttaa omistuslauseessa (d).

(c)
Virtain seiväskomeetan ei ollut tarkoitus (~ *tarkoitusta) hypätä kuin pari kertaa Forssassa. (l) | Kun lisäenergiaa ei ole mahdollisuus merkittävästi saada ilman ydinvoimaa, on siis säästettävä; – –. (l) | Teloitettuja ei ollut lupa haudata sankarihautoihin. (l)
(d)
Olimme toki ilmoittaneet Janin varmuuden vuoksi mukaan, mutta – – hänellä ei ollut tarkoitusta osallistua siihen. (l) | Ei meillä ole tarkoitus näitä järven rantoja rakentaa. (l)

Sanoilla tarkoitus ja syytä ei ole nesessiivirakenteessa omia määritteitä lukuun ottamatta indefiniittipronominia tapauksessa (Sinun ei ole) mitään syytä huolestua. Omistuslauseessa kuten (a) substantiivi sen sijaan voi saada määritteitä: Sinulla ei ole ainuttakaan hyvää ~ järjellistä ~ kunnon syytä tehdä niin.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot