Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaaliset verbirakenteet > Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa > § 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä

§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä

Lauseilla (a) ja (b) on suunnilleen sama merkitys, vaikka edellisessä infinitiivilauseke määrittää omistuslauseessa olevaa substantiivia, jälkimmäisessä se kuuluu osana nesessiivirakenteeseen.

(a)
Ryhmällä on syy ~ tarkoitus ~ mahdollisuus ~ lupa tehdä ehdotus.
(b)
Ryhmän on syytä ~ tarkoitus ~ mahdollisuus ~ lupa tehdä ehdotus.

Nesessiivirakenteessa (b) substantiivi tarkoitus tai syytä muodostaa olla-verbin yhteydessä kiteytyneen predikaatin. Osoituksia tästä ovat sanan vaihtelemattomuus ja määritteettömyys. Esimerkiksi lauseen kielteisyys ei vaikuta nesessiiviseen tyyppiin on tarkoitus (c) mutta voi vaikuttaa omistuslauseessa (d).

(c)
Virtain seiväskomeetan ei ollut tarkoitus (~ *tarkoitusta) hypätä kuin pari kertaa Forssassa. (l) | Kun lisäenergiaa ei ole mahdollisuus merkittävästi saada ilman ydinvoimaa, on siis säästettävä; – –. (l) | Teloitettuja ei ollut lupa haudata sankarihautoihin. (l)
(d)
Olimme toki ilmoittaneet Janin varmuuden vuoksi mukaan, mutta – – hänellä ei ollut tarkoitusta osallistua siihen. (l) | Ei meillä ole tarkoitus näitä järven rantoja rakentaa. (l)

Sanoilla tarkoitus ja syytä ei ole nesessiivirakenteessa omia määritteitä lukuun ottamatta indefiniittipronominia tapauksessa (Sinun ei ole) mitään syytä huolestua. Omistuslauseessa kuten (a) substantiivi sen sijaan voi saada määritteitä: Sinulla ei ole ainuttakaan hyvää ~ järjellistä ~ kunnon syytä tehdä niin.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Yleistä

Modaaliverbit

Modaaliset verbirakenteet

Modaaliset adjektiivit

Modukset

Modaaliset adverbit ja partikkelit

Modaalisuus ja kielto

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot