Johtimen ‑(A)htAvA sisältävät adjektiivit ovat merkitykseltään moderatiivisia ja samalla kaltaisuutta tai tyyppisyyttä ilmaisevia (vrt. mAinen-johdokset » § 280). Kantasanana on substantiivi tai adjektiivi. Esimerkiksi jupahtava tarkoittaa juppimaista tai jupin kaltaista, humpahtava humppamaista, humpan tyyppistä ja hassahtava jossain määrin tai jossain suhteessa hassua. Johdostyyppiin kuuluu muutama kymmen lekseemiä, ja se on karttuva.
Johdin ‑(A)htAvA liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. Kantavartalon loppuvokaali korvautuu usein johtimen alku‑A:lla (juop-ahtava ~ juopo-htava, hass-ahtava). Kantana on tyypillisesti pejoratiivinen tai affektissävyinen substantiivi tai adjektiivi (a), ja (A)htAvA-adjektiivilla luonnehditaan usein ihmistä. Tavallinen kantasana on myös kevyen musiikin lajia tarkoittava substantiivi (b).
Sävyltään neutraaleja (A)htAvA-johdoksia ovat adjektiivikantaiset vanhahtava ja värin nimitykset harmahtava, kellahtava ja rus(k)ehtava.
Vaihtoehtoisesti (A)htAvA-adjektiivi hahmottuu AhtA-johtimisen momentaaniverbin VA-partisiipiksi, mutta tällainen kantaverbi on vain harvoin aktuaalinen tai vakiintuneessa käytössä (?humpahtaa, ?jupahtaa, ?höpsähtää); nominikantaiset AhtA-verbit ovat ylipäätään harvinaisia (» § 369). Joskus (A)htAvA-adjektiivia vastaa samansisältöinen NUT-partisiippi, esim. hassahtanut, ja satunnaisesti voi esiintyä vastaavan verbin muoto, esim. hintahtaen kimittävä (L); Joel friikahti Elvikseen (L).