Subjektina, objektina ja adverbiaalina voi toimia paitsi nominaalinen lauseke myös lause tai infiniittinen lauseke (» asetelma 142; tarkemmin » § 458, 1144).
Subjektina | |
NP | Eilinen tapaaminen oli mukava. |
Infinitiivilauseke | Oli mukava nähdä teitä. |
Referatiivirakenne | Ilmeni varkaiden vieneen rahat. |
Lause | Oli mukavaa, että ~ kun tulitte. On arvoitus, miksi niin kävi. |
Tukipronomini + lause | Minua vaivaa se, että ~ kun ~ miksi vaari unohtui. |
Objektina | |
NP | Haluaisitteko puheenvuoron? |
Infinitiivilauseke | Haluaisitteko tulla joskus uudestaan? |
Referatiivirakenne | Luulisi muidenkin tulevan mielellään. |
Lause | Haluaisitteko, että tulemme uudestaan? Kysyn, käykö se. |
Tukipronomini + lause | Vastustan sitä, että asioista ei puhuta avoimesti. Sitä hän ei maininnut, tuleeko muita. |
Adverbiaalitäydennyksenä | |
NP | Kyllästyin koko asiaan. |
Infinitiivilauseke | Kyllästyin puhumaan tyhjille seinille. |
Lause | En välitä mitä hän sanoo. |
Tukipronomini + lause | Kyllästyin siihen, että kaikesta piti puhua. |
Adverbiaalimääritteenä | |
NP | Tulin mukaan muiden pyynnöstä. |
Infinitiivilauseke | Tulin mukaan välittämättä kielloista. |
Lause | Tulin kun ~ koska ~ vaikka ~ jos pyysit. |
Tukipronomini + lause | Tulin mukaan siksi, että minua pyydettiin. |
Kieliopillisessa sijassa olevia lauseenjäseniä vastaavat A-infinitiivilauseke, referatiivirakenne ja konjunktiollinen lause tai alisteinen kysymyslause. Adverbiaalina toimii muu infinitiivilauseke ja adverbiaalikonjunktiolla alkava lause. Kaikissa lauseenjäsentehtävissä esiintyy tukipronominillinen lause, jolloin pronominin tai proadverbin muoto osoittaa sen tehtävän (» § 1145).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet