Kielteinen vastaus on vähimmillään pelkkä kieltosana. Sellainen riittää yksin vastaukseksi mm. esijaksossa (» § 1218), kun toinen puhuja varmistaa jotakin ennen varsinaisen asiansa esittämistä (a). Toiseksi minimivastaus on mahdollinen, jos kysymys koskee vähäistä asiaa: kieltävä vastaus ei tällöin uhkaa kysyjän kasvoja (b). Muussa tapauksessa, varsinkin jos kysymyksellä esitetään pyyntö, minimivastausta seuraa usein perustelu (c).
| Tuire: | Tuire Haimakainen, |
| Liisa: | Liisa-Maija täällä hei. |
| Tuire: | ↑Hei::. |
| Liisa: | Onko sulla hirvee kiire. |
| Tuire: | Ei. |
| Liisa: | Kuule totah noin sä: olit mökillä viime viikonloppuna. (p) |
| S: | Kun me tullaa hakemaan se (.) Sirpan lompakko sieltä. |
| V: | Joo pahus se jäi eilen tuohon pöydälle. |
| S: | Joo. |
| V: | Höh, |
| S: | ↑Onk sul mitään muuta mitä pitäs (.) tuoda tai viedä. |
| V: | ↑Ei:. |
| S: | ↑(No) te ootte paikalla siellä. Me tullaan, (p) |
| Hovimest.: | Mihinkäs aikaan te olisitte tulossa. |
| Asiakas: | Käviskö se noin kaheksan aikaa tai vähä- vähän sen jälkeenki voi olla |
| Hovimest.: | Ei::. |
| Asiakas: | Ai jaa. |
| Hovimest.: | Ei nyt ihmeessä, Meill on sitte taas siinä on (.) rajotus et kello kaheksaantoista mennessä (.) nämä ruokailevatkin. (p) |
Minimivastausta tavallisempia ovat vapaassa keskustelussa vastaukset, joissa on kieltoverbin lisäksi pääverbi tai osa liittomuodosta ja verbin lisäksi usein jokin verbin tai lauseen määrite (d); subjekti useimmiten puuttuu.
| Tiina: | Onks Suvi jo kotona. |
| Arto: | Ei oo tullu vie[lä. |
| Tiina: | [Ai jaa. No – – (p) |
| Erja: | Onks teit vanhoja joilla on virka semmosii joita voidaan laittaa enneaikaselle eläkkeelle tai jotain tämmösii… |
| Mira: | E::i siä kauheesti oo. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä