SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kannanottojen muodostama vieruspari > Samanmieliset jälkijäsenet > § 1213 Jälkijäsenen rakennevaihtoehtoja
§ 1213 Jälkijäsenen rakennevaihtoehtoja
Samanmielinen toinen kannanotto voi rakentua kieliopillisesti
etujäsenen varaan samaan tapaan kuin vastaus rakentuu kysymyksen
varaan. Jos ensimmäisessä kannanotossa on olla-verbi,
samanmielisenä jälkijäsenenä voi olla esim. jokin seuraavista tai
niiden yhdistelmä:
| pelkkä verbi: |
on |
| verbin toisto: |
on on |
| V + NP ~ AdvP: |
on se ~ siin |
| NP ~ AdvP + V: |
se ~ sillä
on |
| PRT + V: |
niin ~ näin
on |
| V + PRT: |
on joo |
Ilmaustyypin valintaan vaikuttaa se, onko
jälkijäsenen esittäjällä omakohtaista kokemusta tai tietoa arvioitavasta
seikasta, ja lisäksi se, kuinka vahvasti hän sitoutuu olemaan samalla
kannalla kuin edellinen puhuja.
Vähimmillään jälkijäsen käsittää pelkän verbin toiston,
jossa on tavallisesti mukana jokin prosodinen vahvistuskeino:
se lausutaan painokkaasti, esim. venytettynä (a). Verbi voidaan
myös toistaa kahteen, kolmeen kertaan (b). Samanmielinen toinen
kannanotto alkaa tyypillisesti jo hieman edellisen vuoron päältä
(päällekkäispuhuntaa osoitettu hakasulkein).
(a)
| K: |
Nyt jos se tulee pakkanen niin sitte se on liu |
[kas.] |
| A: |
|
[O:n.] (p) |
(b)
| T: | mä
olen voinu oikeen hyvin eikä ees jalkani ole särkeneet
ku on näin lämmintä ollu nyt, |
| U: |
No sano se. Se on ihan ihana asia semm |
[onen. |
| T: |
|
[On.] On on. (p) |
Verbin toiston jatkoksi jälkijäsenen esittäjä
tuottaa usein kannanottonsa vahvistamiseksi esim. vahvistavan adverbin
(c), edellisen kannanoton parafraasin (d) tai oman kannanottonsa
perustelun (e).
(c)
| L: |
Kato yöthän ei oo ollu kyl:mi |
[ä. |
| K: |
|
[↑Ei ollenkaan. Ei. (p) |
(d)
| T: | Niin
se äkkiä on aika menny eiks vaa. |
| Ä: | O. (.) Tosi nopeesti, (P)
|
(e)
| Elisa: | Tää [savuke] on iha hintans väärtti. |
| Anni: | Oon. Eikä tää o nii
väkevääkää. (p) |
Verbin edellä (f) tai jäljessä (g) voi
olla anaforinen pronomini se tai vastaava
proadverbi; tällaiset ilmaukset ovat emfaattisempia kuin
pelkkä verbin toisto. (Merkki £ osoittaa hymyillen esitettyä puhetta.)
(f)
| Kampaaja: | – – ja sitte – – on sellasia (.) rouvia jotka
käy kaks kertaa vuodessa. Ne käy jouluks ja juhannukseks heh heh
heh hehheh. Joo ja, |
| Asiakas: |
Se on kyllä mun mielestä vähä liia vähä, |
[heh heh |
] |
| Kampaaja: |
|
[£On se£ |
] (p) |
(g)
| Anni: | Se on sitten sekava nyt se yliopiston
ympäristö. |
| Saara: | Se on, (P)
|
Vahvasti samanmielinen vaihtoehto on pronominialkuinen se ~ sillä
on (» § 1212), jossa korostuu lausumanloppuinen
verbi; ilmaus osoittaa myös, että sen esittäjällä on asiasta omaa
kokemusta. Partikkelialkuista kannanottoa niin ~ näin
on käyttää niin ikään puhuja, jolla on puheenalaisesta
asiasta omakohtaista tietoa (h).
(h)
| M: |
Nii koska mä oon sitä mieltä että et ku oppilaiden idioottimaisuuksille nauraa niin |
| |
sehän on ihan avointa palkitsemis |
[ta. |
| K: |
|
[Niin on. (p) |
Jälkijäsentyyppiä on joo käyttää
sellainen puhuja, joka on esim. edellä esittänyt kertomuksensa (i)
tai jolla muuten on ennestään tietoa asiasta (j) (kokonaisen lauseen
loppuinen joo » § 1214 esimerkki c).
Sen sijaan kyllä-partikkeliin loppuva
toinen kannanotto ei osoita puhujalla olevan ennakkotietoa (k).
(i)
| Janne: | – – Ai siel oli oikeen löpökamina. Sehän oli hieno homma. |
| Harri: | No oli joo. (p)
|
(j)
| K: | – –
minä tosiaan hämmästyin kun kävin tuolla kenkäkaupassa nii huomasin
että siel on kalosseja ja ne oli iha nättiä. |
| A: | O:n joo. (p)
|
(k)
| Anna: | Nii .jooh et on vähän hassua sillai kun [koulu]
on alkanu niin on niinku sillai niinko .hh ois läkähtyny
jotenkin |
| Mari: | Ai |
| Anna: | olo |
| Mari: | Höh (.) aika hassuu
kyllä. (p) |
Edellinen pykälä