Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit > Komparatiivi > Kuin-rakenne tai partitiivisijainen lauseke > § 636 Kuin-rakenteen ja partitiivilausekkeen sijainti

§ 636 Kuin-rakenteen ja partitiivilausekkeen sijainti

Kuin-rakenne on aina komparatiivimuodon jäljessä, usein siitä erilläänkin (a). Partitiivilausekkeen tavallinen paikka taas on välittömästi komparatiivimuodon edellä (b), mutta se on mahdollinen myös jäljessä (c).

(a)
Fiat on kankeampi kääntyjä kuin Nissan ja Opel mutta ketterämpi kuin Renault. (l) | Oliko Sinulla herkempi korva virkamiehille kuin puolueen edustajille? (l) | Traditio on aina helpompi pitää hengissä kuin synnyttää uudelleen. (k) | – – hän puhui mieluummin voitoistaan kuin tappioistaan. (k) | On täällä vieläkin pienempiä lapsia käyny ku sinä. (P)
(b)
Syitä on ainakin kolme: elämää suuremmat vaikuttajat, kaikkia muita suuremmat toimittajat ja kaiken uskovat lukijat. (l) | Nuorin poika tuli muita myöhemmin,– –. (k) | – – lapsetkin olivat tavallista vaitonaisempia. (k)
(c)
Pettymyksestä seuraa tuomio: olet huono, huonompi muita. (k)

Partitiivisijainen lauseke ei kuitenkaan voi olla jälkiasemassa silloin, kun komparatiiviadjektiivi on substantiivin määritteenä: *Hitaammatkin ihmiset minua pääsivät perille. Silloin kun komparatiivijohdos on lauseessa predikatiivina, vertailukohtaa ilmaiseva partitiivilauseke voi esiintyä siitä erillään: Minua hän on jonkin verran viisaampi; Jonkin verran viisaampi hän kyllä on minua.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot