Vieruspariin, jossa jälkijäsenenä on kielteinen vastaus, liittyy usein vastauksen selitys tai perustelu. Tämä on yhteydessä siihen, että kielto on preferoimaton, odotuksenvastainen vastaus vaihtoehtokysymykseen. Tapauksessa (a) kysymys on juontunut edellisen puhujan yskimisestä ja edellyttää vastaukseksi enemmän kuin pelkän kysymykseen sisältyvän oletuksen kiistämisen. Esimerkin (b) tapauksessa ilmassa olevaa asiaa (sinne Kokkolaan) tiedusteleva kysymys on muotoiltu vai-partikkelilla disjunktiiviseksi siten, että kysyjä tarjoaa yhtä mahdollista vaihtoehtoa mutta edellyttää vastauksen korvaavan sen, jos vaihtoehto on väärä.
Arto: | [yskäisee] |
Taru: | O- oot sä flunssassa. |
(0.8) | |
Arto: | E:n mä oo flunssane varsinaisesti kuha on tommost kökää. Tupakasta. |
Taru: | Ahaa. |
(.) | |
Taru: | .Joo (p) |
Sakke: | Meetsä niinku iha hommii sinne Kokkolaan vai. |
Veka: | Ei ei kun jaagaamaan vaa. (p) |
Kuten myönteisestikin vastattaessa, kielteinen vastaus voidaan jättää kysyjän pääteltäväksi niin että esitetään pelkästään vastauksen perustelu, joka implikoi kiellon. Perusteluvuoro alkaa usein partikkeliketjulla no ku:
TR: | Onkohan tuo sähköasentaja Heikki Virtanen tavattavissa. |
MV: | No ku hän meni tuonne rantaan saunaan. |
TR: | Aha – –. (p) |
Veera: | Tuleeks toi (.) Kärjen Hanna. |
Saara: | No ku sehän ei o tullu Suomeen, (p) |
Huom. Varsinkin vastattaessa pyynnöksi tulkittavaan kysymykseen kielteisesti, siis torjuttaessa pyyntö, perusteluna käytetään modaaliverbiä (Flint 1980: 140). Flintin koe-esimerkkinä oli kampaamoissa esitetty pyyntö Voisitteko leikata tukkani tänään iltapäivällä?, ja vastauksiksi saatiin mm. En uskalla ~ taida uskaltaa luvata enää tänään; Ei nyt taida mahtua ~ sopia; Emme mitenkään taida saada sopimaan.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet