Useinkaan ei riitä, että hakukysymykseen vastaa yksittäisellä lausekkeella. Vaikka vastauksessa on uutta tietoa vain lauseke, joka on samaa tyyppiä kuin kysymyksen interrogatiivinen osa, se esitetään silti usein kokonaisena lauseena (a–b; vrt. myös » § 1209 esimerkit e–f).
| M: | Missä ne o. |
| N: | Ne on siin pöydän pääl. (P) |
| V: | Minkä aikaa sä oot työttömänä sitte, |
| A: | Mä oo ollu niinku tän kuun alusta, (P) |
Myös kysymys tyyppiä millainen x edellyttää yleensä enemmän kuin minimivastausta (c). Interrogatiivilauseet kuten mitäs kuuluu, mitä tehdä tai miten meni kysyvät itse asiassa pikemminkin kokonaista asiaintilaa kuin tarkoitetta (d; » § 1199 esimerkki b).
| S: | – – Totaa: millaset (.) tupaantuliaiset ne on. |
| T: | Ne on sellaset että tänne o- ollaan pyydetty ihmisiä tuomaan ruokaa. (p) |
| V: | Mitä pitäs tehdä. |
| S: | Homma on sellanen et meille tulee lava perjantaiaamuna, |
| V: | Mikä? |
| S: | Lava, | [Semmonen siirtolava, | ||
| V: | [Nii, | Nii, | [just | |
| S: | [Ja tota:, (.) sit ne kamat pitäs |
| ne (.) seinän jämät pitäs siirtää sinne lavaan. | |
| (.) | |
| V: | Aha. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä