Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Kysymys–vastaus-vieruspari > § 1211 Tarkistuskysymys

§ 1211 Tarkistuskysymys

Keskustelussa hakukysymystä käytetään kommunikoinnissa ilmenneiden ongelmien korjaamiseen. Tällaisia kysymyksiä sanotaan tarkistuskysymyksiksi tai korjausaloitteiksi (deklaratiivimuotoisista ilmauksista vastaavassa tehtävässä » § 12071208). Tarkistuskysymyksiin odotetaan vastaukseksi edellisen puheenvuoron tai sen osan toistamista tai selventämistä.

Edelliseen puheenvuoroon liittyvä, yhden kysymyssanan muodostama tarkistuskysymys (mi)tä osoittaa, että koko edellistä vuoroa ei ole kuultu, ymmärretty tai uskottu. Esimerkissä (a) tarkistuskysymys aiheutuu siitä, että keskustelijat ovat edellä puhuneet yhtä aikaa. Mikä-kysymys sen sijaan tarkistaa vain yksittäistä tarkoitetta (» § 1210 esimerkki d).

(a)
T: No jos Sini tulee ajoissa kotiin ni,  [voitha sä sano-
A:   [Pyydänkö soittaan.
T:
A: Pyydänkö soittaan.
T: Nii jos sil on jotai ideoita – –. (p)

Kysymyssana, joka on edellisen vuoron syntaksin edellyttämässä taivutusmuodossa (b) tai appositiorakenteen osana (c), osoittaa, mitä kohtaa edellisestä vuorosta vastaanottaja ei ole kuullut tai ymmärtänyt (appositiosta » § 1061). Tällaisissa korjausaloitteissa kysymyspronomini voi myös olla lauseenloppuisena (d).

(b)
S: Ja tää on Taivallahdenkatu seitsemän bee nelkytyks,
V: Joo et se on ihan siinä ton KooÄs Kirjojen lähellä?,
S: Min,
V: KooÄs Kirjojen siis kun ton – –
S: Joo Ihan melkeen vastapäätä. (p)
(c)
Missu: – – lähtisiksää yöks sinne jos me lähettäs sunnuntaina.
 (1.0)
Missu: .mthh [ku
Sanni:   [Millon sunnuntaina.
Missu: Nyt ens sunnuntaina. Miten sulle kävis se. (p)
(d)
S: Sä ot tullu.
V: Tullu mistä,
S: Maalta.
V: Em mä ollu maalla, (p)

Vastaanottaja voi myös tarkistaa kysymyksen perusteen tai aiheellisuuden, jolloin kysymyksen ja vastauksen (r. 4) välissä on tarkistuskysymyksen ja sen vastauksen muodostama välijakso (r. 2–3):

(e)
1Leena: Onks sul nyt toinen puhelin käytös,
1 (0.6)
2Taija: Miten nii?
3Leena: Ku tää on näin selvää tää puhe,
4Taija: No itse asias on. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot