Kumpikin puhuja voi esittää myös väitelauseen muotoisen samanmielisen kannanoton, jolloin jälkijäsenen esittäjä tarjoaa kannanottonsa ikään kuin omana itsenäisenä mielipiteenään. Jälkijäseneen sisältyy tällöin yleensä enemmänkin kuin osoitus samanmielisyydestä. Toinen kannanotto voi olla edellistä voimakkaammin ilmaistu (a), sen tempuksenvalinta voi osoittaa, onko puhujalla spesifistä vai yleispätevää kokemusta arvioitavasta asiasta (b), ja partikkeli joo vahvistaa tulkintaa puhujasta sellaisena, jolla on aiempaa tietoa puheenaolevasta asiasta (b–c).
| Lotta: | ↑no oli kiva ku mä sain yhteyden |
| Merja: | ↑no oli oikein kiva. (p) |
| S: | Ai sä sait puoltoistkilosen. |
| V: | Joo. Se oli tosi iso. |
| S: | No se on hieno | [joo. |
| V: | [Se oli komee ikinä nähny niin isoo rautuu. |
| S: | Joo Se on hieno. (p) |
| Ritva: | Se on ihan kiva ajatus, |
| Virpi: | Se on hyvä ajatus joo. (p) |
Jos vastaanottajalla ei ole puheena olevasta asiasta omakohtaista kokemusta, hän joko ei esitä toista kannanottoa tai liittää omaansa jonkin modaalisen varauksen:
| Raija: | Siin [muutossa] on varmaan kyllä kaikennäköstä. |
| Hanna: | On siinä illat kiinni tuolla asunnon etsiminen vielä lisänä |
| Raija: | Nii::, |
| Hanna: | Nii et se on tietysti hyvin sekavaa tää elämä |
| Raija: | Kyllä varmaan on. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä