Kumpikin puhuja voi esittää myös väitelauseen muotoisen samanmielisen kannanoton, jolloin jälkijäsenen esittäjä tarjoaa kannanottonsa ikään kuin omana itsenäisenä mielipiteenään. Jälkijäseneen sisältyy tällöin yleensä enemmänkin kuin osoitus samanmielisyydestä. Toinen kannanotto voi olla edellistä voimakkaammin ilmaistu (a), sen tempuksenvalinta voi osoittaa, onko puhujalla spesifistä vai yleispätevää kokemusta arvioitavasta asiasta (b), ja partikkeli joo vahvistaa tulkintaa puhujasta sellaisena, jolla on aiempaa tietoa puheenaolevasta asiasta (b–c).
Lotta: | ↑no oli kiva ku mä sain yhteyden |
Merja: | ↑no oli oikein kiva. (p) |
S: | Ai sä sait puoltoistkilosen. |
V: | Joo. Se oli tosi iso. |
S: | No se on hieno | [joo. |
V: | [Se oli komee ikinä nähny niin isoo rautuu. |
S: | Joo Se on hieno. (p) |
Ritva: | Se on ihan kiva ajatus, |
Virpi: | Se on hyvä ajatus joo. (p) |
Jos vastaanottajalla ei ole puheena olevasta asiasta omakohtaista kokemusta, hän joko ei esitä toista kannanottoa tai liittää omaansa jonkin modaalisen varauksen:
Raija: | Siin [muutossa] on varmaan kyllä kaikennäköstä. |
Hanna: | On siinä illat kiinni tuolla asunnon etsiminen vielä lisänä |
Raija: | Nii::, |
Hanna: | Nii et se on tietysti hyvin sekavaa tää elämä |
Raija: | Kyllä varmaan on. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet