Tulla-tyyppisissä verbeissä (» asetelma 35) A-infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan; tunnus on ‑lA (tul-la, luul-la, jutel-la, naureskel-la, surffail-la) tai ‑tA (nous-ta, hais-ta, pes-tä, ulis-ta, vikis-tä, imais-ta, yskäis-tä), muutamassa tapauksessa ‑rA tai -nA: pur-ra, sur-ra, pier-rä; men-nä, pan-na. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy paitsi A-infinitiivissä myös E-infinitiivissä, aktiivin NUT-partisiipissa, passiivin preesensissä ja potentiaalissa, esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee. A-infinitiiviltään tA-tunnuksisissa verbeissä kuten nousta päätteen assimilaatiota on vain aktiivin NUT-partisiipissa ja potentiaalissa: nous-sut, nous-see.
Vartalon
lopussa |
A-inf | Prees.
y. 1. p. |
Impf.
y. 3. p. |
Imper.
m. 2. p. |
NUT-
partis. |
Pass.
prees. |
TU-
partis. |
le (ne, re) | tulla
jutella |
tulen
juttelen |
tuli
jutteli |
tulkaa
jutelkaa |
tullut
jutellut |
tullaan
jutellaan |
tultu
juteltu |
se | nousta | nousen | nousi | nouskaa | noussut | noustaan | noustu |
Verbien juosta, piestä, syöstä vokaalivartalossa on ks-aines vartalon loppuvokaalin edellä: juokse‑, piekse‑, syökse-. (Vokaalivartaloa esiintyy satunnaisesti myös konsonanttivartalon asemesta, esim. juoksiessa, piekseä : pieksetään.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet