Yksikkö on tunnukseton. Useampaa kuin yhtä ilmaistaan monikon tunnuksella, joita ovat t, i ja j (» asetelma 38).
| Luku | Tunnus | Esimerkki |
| Yksikkö | – | valo |
| Monikko | t | valo-t |
| i | valo-i-ssa, pien-i-ä, mauste-i-ta | |
| j | valo-j-a, katu-j-en, lase-j-a |
Tunnus t osoittaa samalla kertaa luvun (monikko) ja sijan (nominatiivi). Tunnus i ja sen tavunalkuinen vastine j esiintyvät muissa monikkomuodoissa kuin nominatiivissa. Monikon genetiivin päätteisiin ‑ten ja ‑in sisältyy monikon t- tai i-aines: nais-ten, pyhä-in. Monikon illatiivissa monikollisuus ilmenee paitsi monikkovartalossa myös päätteessä: pöyt-i-in, ma-i-hin, varakka-i-siin.
Huom. i-vartaloisten nominien monikkovartalossa on e-aines lukuun ottamatta genetiiviä: lasi : laseja : laseissa : lasien. Murteissa i:llistä vartaloa saatetaan käyttää muissakin monikon sijoissa: – – nii huomasin että siel on kalosseja ja ne oli iha nättiä (p); siinähä [slangissa] o hirveesti englanninkielisiä termiä (Mielikäinen 1981b: 72).
Itämurteissa voi monikon tunnuksena esiintyä lOi-aines: näessä taloloessa ’näissä taloissa’ (Nilsiä, SMS).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä