Pääte ‑en seuraa monikon i-tunnusta silloin, kun tuo i on vartalon lopputavun ainoa vokaali: poik-i-en (poika- + i → poik-i-), mun-i-en (muna- + i → mun-i-), pien-i-en (piene- + i → pien-i-), sormuks-i-en (sormukse- + i → sormuks-i-), neljäns-i-en, vaikeuks-i-en, kauneimp-i-en, mauttom-i-en. Toiseksi -en liittyy O‑, U-loppuisiin vartaloihin, jolloin monikon tunnuksena on tavua aloittava j: talojen, vanhojen (vanha- + i → vanho-), havaintojen, kykyjen. Myös nalle-tyypin e-vartaloiset nominit saavat monikon genetiivin en-päätteen: nalle-j-en, nukke-j-en, mediapelle-j-en, kylmäkalle-j-en (mahdollinen on eräistä sanoista myös in-pääte: nalle-in » § 86).
i-vartaloisissa lasi-tyypin nomineissa monikon genetiivin pääte liittyy suoraan sanavartaloon: lasi-en (muuten näiden sanojen vartalon lopussa on e monikon i:n tai j:n edellä: lase-i-ssa, lase-j-a). Vaihtelusta paperien ~ papereiden, omenien ~ omenoiden » § 91.
Huom. Monikkovartaloista monikon genetiiviä on kutsuttu myös monikon 1. genetiiviksi, yksikkövartaloista monikon 2. genetiiviksi. Monikkovartaloinen genetiivi on taustaltaan lähinnä itämurteinen ja yksikkövartaloinen genetiivi länsimurteinen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet