Lause muodostuu yleensä verbistä ja yhdestä tai useammasta nominaalisesta lauseenjäsenestä, joita ovat subjekti, objekti, predikatiivi ja adverbiaalit. Toisin kuin sanaluokat ja lausekkeet, lauseenjäsenet ovat suhdekäsitteitä: esimerkiksi objekti tai adverbiaali on aina jonkin verbin tai lauseen objekti tai adverbiaali. Puhuttaessa lauseenjäsenistä tarkoitetaan lausekkeiden tehtäviä lauseissa:
Isä ja äiti | leipovat | juhlia varten | kakkuja. | |
Tehtävä: | Subjekti | Predikaatti | Adverbiaali | Objekti |
Lauseke: | NP | V | PP | NP |
Subjektina, objektina ja predikatiivina toimii NP tai AP, joka on kieliopillisessa sijassa: nominatiivissa, partitiivissa, genetiivissä tai akkusatiivissa. Muissa sijoissa olevat lausekkeet sekä adpositio- tai adverbilausekkeet toimivat adverbiaalina. Myös adverbiaaleissa on tosin kieliopillissijaisia ryhmiä, mm. objektinsijaiset määrän adverbiaalit eli osmat: Itkin koko illan. Subjektin, objektin ja predikatiivin sijamuoto riippuu rakenteellisista ja semanttisista tekijöistä; adverbiaalina toimivan lausekkeen tyyppi ja muoto riippuvat mm. sen merkitystehtävästä, semanttisesta tyypistä tai verbin rektiosta.
Rakenteeltaan nominaaliset lauseenjäsenet ovat substantiivi-, adjektiivi-, adpositio- ja adverbilausekkeita. Samoissa tehtävissä toimivat myös lauseet ja infiniittiset lausekkeet (» § 909, tarkemmin » § 458, 1144). Verbin lauseenjäsentehtävä on predikaatti (» § 868 – 869). Lisäksi lauseessa voi olla erilaisia liitynnäisiä ja lisäyksiä (» § 870).
Infiniittiset lausekkeet ovat sikäli lausemaisia, että ne koostuvat samoista jäsenistä kuin lauseet (» § 875 – 876). Koska infiniittinen lauseke itsekin toimii lauseenjäsenenä, lauseenjäseniä on saman lauseen eri tasoilla:
Lauseen | subjekti | objekti | |||||||
Äiti | antoi | meidän | leipoa | juhlia varten | kakkuja. | ||||
Inf. lausekkeen | subjekti | adverbiaali | objekti |
Sen sijaan substantiivien (» § 587 – 591) ja adjektiivien adverbiaalit (» § 617 – 622) eivät ole lauseenjäseniä (» § 867).