Eräät substantiivikantaiset johtimen ‑s : -kse- (a) tai ‑Us : -Ukse- (b) sisältävät johdokset tarkoittavat keskenään sukulaisuussuhteessa tai muussa vastavuoroisessa lähisuhteessa olevia ihmisiä. ‑s liittyy kaksitavuiseen, ‑Us kolmitavuiseen kantaan. s- ja Us-johtimisia yksilönnimiä on yhteensä parikymmentä lekseemiä. Kumpikin johdostyyppi on epäproduktiivinen.
Nämä ovat monikkosanoja (» § 558), ja niiden yksiköllinen käyttö muutoin kuin lukusanan yhteydessä (kaksi veljestä) on marginaalista, esim. Valkokankaan mykkä veljes äänessä (l).
Adjektiivikantaisia Us-johdoksia ovat vanhus ja ilUs-johtiminen rumilus (vrt. hutilus) sekä sävyltään negatiiviset kömpelys, typerys, vetelys ja voimasana pahus. Lisäksi on Us-johdosten hahmoisia deskriptiivisen sävyisiä yksilönnimiä kuten köntys, lurjus, nahjus, vätys. (Vrt. paikkaa ilmaisevat Us-johdokset » § 188; verbikantaiset Us-teonnimet » § 232 – 234; muut (U)s-johdokset » § 200.)
Johtimen ‑(i)mUs sisältää runsaat kymmenen yksilöä ilmaisevaa lekseemiä, useimmat adjektiivikantaisia ja sävyltään negatiivisia:
(Vrt. substantiivikantaiset paikkaa ilmaisevat mUs-johdokset » § 188; verbikantaiset mUs-johdokset » § 243.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Sanajärjestysvaihtelun luonteesta
Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet
§ 1372 Mitä teemapaikassa voi olla
Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet
§ 1379 Mitä esikentässä voi olla
Esikentässä nominaalinen lauseke
Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli
Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti
§ 1392 Yleistä informaatiorakenteen kannalta
§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä