§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Substantiiveja muodostavia johtimia on n. 70. Substantiivijohdosten merkitykseltään yhtenäisiä morfologisia tyyppejä tai sellaisten ryhmiä ovat esim. ominaisuudennimet (» § 175 – 178), kollektiivijohdokset (» § 179 – 183) ja affektiset johdokset (» § 206 – 213). Nämä johdosryhmät ovat valtaosin nominikantaisia. Toisaalta verbikantaiset substantiivit (» § 221 – 259) muodostavat oman semanttisesti ja syntaktisesti yhtenäisen substantiivijohdosten ryhmän. Verbikantaiset substantiivit kuvataan omassa luvussaan, ja näistä johdostyypeistä joidenkin nominikantaiset jäsenet käsitellään erillään verbikantaisista, esim. (U)ri-johdokset kahdessa kohtaa: pykälissä 195 ja 254.

Merkitykseltään varsin yhtenäisiä ryhmiä ovat myös paikkaa (» § 185 – 188) tai yksilöä (» § 189 – 199) tarkoittavat johdostyypit. Lisäksi on merkitykseltään heterogeenisempia johdostyyppejä (» § 200 – 205). Affektisia ja slangijohdoksia puolestaan yhdistää niiden käyttömotivaatio.

Tässä luvussa erotettavat merkitysryhmät edustavat väljiä yleismerkityksiä, joihin on yksittäisissä johdostyypeissä aina sanakohtaisia poikkeuksia. Kaksi tällaista merkitystä voi myös yhdistyä samassa lekseemissä, kuten kollektiivin ja paikan merkitys sanoissa heinikko, pajukko tai yksilön ilmaiseminen ja affektisuus sellaisissa sanoissa kuin tohelo tai tumpelo.

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus