Pronomini tai pronominitarkenteinen NP ja sen edellä esiintyvä substantiivilauseke ovat joskus pelkästään samamerkityksiset, eivät samatarkoitteiset eli yhteiseen tarkoitteeseen viittaavat. Esimerkiksi siirryttäessä geneerisestä spesifiseen, lajista yksilöön tai päinvastoin yksilöstä tyyppiin, kyse on merkityksen samuudesta mutta ei samasta tarkoitteesta (» § 1407):
Seuraavassa katkelmassa puhutaan ensin tietyistä orvokeista (rivi 1) mutta rivin 5 pronomini ne ei viittaa mainittuihin kukkiin vaan jossain muualla (”tuolla”) oleviin saman lajin edustajiin. Riveillä 7 ja 9 anaforiset pronominit niitten ja ne viittaavat orvokkeihin yleensä, siis vain lajiin, eivätkä nekään alussa puheeksi tulleisiin orvokkeihin.
1 | Ella: | Mut ne orvokitki sitte kyllä siitä nousi? |
2 | Saara: | joo |
3 | Ella: | Joo mutta että se oli tosi hyvä vinkki mä oisin tehny |
4 | oikee emähöpsöyden. | |
5 | Saara: | Juu. Meil on kans tuolla ollu ihan ne on oikee hyvi |
6 | menestyny ku mä sillo vein. | |
7 | Ella: | Joo:. Ilmeisesti täm on ollu hyvä niitten vuosi mä kävelin |
8 | Hytelin hautausmaalla ennen jumalanpalveluksen alkamista ja | |
9 | tota siel oli kanssa komeita oikein että, jos ne tykkää tämmösestä. | |
10 | Saara: | Niin. se voi olla. |
11 | Ella: | kivasta aurinkoisesta. (p) |
Proadjektiivia sellainen käytetään viittaamassa tarkoitteen edustamaan tyyppiin; ero tilannetyyppiin viittaamiseen (» § 1439) on useissa tapauksissa pieni (c). Myös se-pronominia voidaan käyttää tähän pelkän samamerkityksisyyden osoittamiseen (d).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset