Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Anaforan merkityssuhteita > Samamerkityksisyys > § 1437 Anafora ilman tiettyä tarkoitetta

§ 1437 Anafora ilman tiettyä tarkoitetta

Anaforinen viittaussuhde ei edellytä, että puheenalainen olisi jokin spesifinen, reaalimaailmassa oleva tarkoite. Ensimaininta voi olla yleistävä, geneerinen ilmaus, jolloin sama pätee anaforiseen uudelleenmainintaan (» § 1407).

Konteksteja, joissa epäspesifisiä viittauksia esiintyy, ovat kielto ja konditionaali. Esimerkiksi konditionaali- tai ehtolause esittää toteutumattoman tai kuvitellun tilanteen, ja siinä esiteltyyn tarkoitteeseen voidaan jatkossa viitata, kunhan pysytään saman hypoteesin, kuvitelman tai suunnitelman puitteissa (a). Tällainen anafora on samaviitteistä, mutta epäspesifisten ilmausten yhteydessä esiintyy myös pelkkään samamerkityksisyyteen perustuvaa anaforaa (b). Silloin anaforinen pronomini voi saada tulkintansa myös kieltolauseessa esiin tuodusta tarkoitteesta, jonka olemassaolo voi jopa olla kiistetty.

(a)
Jos hänellä olisi ollut ystäviä, kavereita, he ehkä olisivat käyneet oluella tällaisissa paikoissa, – –. (k) | Jos haluaa lainata kirjan satunnaiselle tuttavalle, toivoo näkevänsä hänet uudestaan. (k) | Pian hänelläkin olisi rahaa, ja sillä hän ostaisi jo tiistaina tai keskiviikkona kämpän. (k) | Jos minulla olisi pedagogista tajua ja lasiliike ja sika, minä opettaisin sen sian ruokapalkintojen avulla. (k)
(b)
Aikanaan hän olisi rahoittanut myös opiskeluni, mutta niistä ei tullut mitään. Ne unohtuivat. (k) | Salminen ei pidä matkustelusta, eikä siihen nyt olisi rahaakaan. (L)

Myös indefiniittisen kvanttoripronominin sisältävä NP voi toimia epäspesifisenä ensimainintana. Ryhmän (c) esimerkeissä kvanttori määrää pronominin tulkinnan: kuka ilmauksen joku tai moni tarkoitteeksi kuvitellaankin, juuri tämän ihmisen tiedonpuutteesta, pahoinvoinnista jne. on kyse.

(c)
– – ”tämän päivän maailmassa vain asiat etenevät niin nopeasti, että aina voi joku olla sitä mieltä, että hän ei ole ajoissa saanut asiasta tietoa”. (L) | Ja moni ihminen joka voi huonosti (.) kun katsoo hänen tietoisia ja tiedostamattomia valintojaa ne valinnat on valitettavasti semmosia et ne (.) ne syventää sitä pahoinvointia – – (TV)

Samamerkityksinen suhde on sitä-pronominin ja sitä edeltävän lauseen predikatiivin välillä (d). Predikatiivina oleva lauseke ei ole referentiaalinen (» § 1406), joten pronomini ei myöskään voi olla sen kanssa samatarkoitteinen. Predikatiivina voi olla adjektiivi- tai substantiivilauseke, se voi olla yksikkö- tai monikkomuotoinen, eikä se välttämättä ole partitiivisijassa niin kuin pronomini sitä. Pronominin sitä tavoin toimii myös proadverbi niin (» § 1442).

(d)
Jos autoliikenne on vilkasta, niin pyöräliikenne on sitä myös. (l) | Suurajot on aina ollut MM-sarjan yksi parhaiten järjestetyistä kisoista ja on sitä tänäkin vuonna. (l) | Chris Rea on ollut Teleniuksen suuri esikuva ja on sitä (~ sellainen) yhä. (l) | Jääkiekon SM-liiga palaa pitkävetolistalle, mutta joulutauon jälkeen ottelut ovat hyvin arvoituksellisia. NHL:ssä ne ovat sitä (~ sellaisia) aina, – –. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot