Kielteisessä liittomuodossa kielto ilmaistaan sekä apuverbissä että pääverbissä. Apuverbinä on kieltoverbi, ja pääverbi on kielto- tai partisiippimuodossa (a). Liittotempuksissa kieltoverbin pääverbinä on olla-apuverbin vastaava muoto (b). Persoona ilmaistaan kieltoverbissä persoonapäätteellä.
Asetelmassa 55 esitetään kieltoverbin taivutusmuodot. Kieltoverbillä on persoonamuodot mutta ei tempuksen tunnusta; preesensin ja imperfektin eron ilmaisee pääverbi: en kerro, en kertonut. Imperatiivissa kieltoverbi perustuu äl(ä)-vartaloon: älä, älkää. Kieltoverbillä ei ole infiniittisiä muotoja.
| Imperatiivi | ||||
| yks | mon | yks | mon | |
| 1. | en | emme | – | älkäämme |
| 2. | et | ette | älä | älkää |
| 3. | ei | eivät | älköön | älkööt |
| Passiivi | ei | älköön | ||
Kieltosana ei aina sisällä persoonan tunnusta; esim. seuraavasta yksikön 1. persoonan muodosta se puuttuu:
| Virkailija: | – – sä et oo maksanu tätä vielä – – |
| Asiakas: | e. (P; Airikka 2004: 46) |
Taipumattomana kieltosana voidaan tulkita myös partikkeliksi: – Otatko lisää? – Ei kiitos (» § 1625).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä