Lyhimmillään taivutustunnukset käsittävät yhden konsonantin (C) tai vokaalin (V); useimmat tunnukset ovat kuitenkin fonologiselta rakenteeltaan CCV- tai CV-asuisia (» asetelma 24). (Tunnusten järjestyksestä » § 78, 105.)
| C | V | CV | CCV | CVV | VC | CVC | Muut |
| n | i | nA | ssA | kAA | Vn | vAt | seen |
| t | V | TA | stA | den | siin | ||
| j | Ne | llA | ten | tten | |||
| Te | ltA | hVn | isi | ||||
| mA | lle | NUT | |||||
| kO | ksi | ||||||
| ni | ttA | ||||||
| si | nsA | ||||||
| TU | nne | ||||||
| tte | |||||||
| mme |
Taivutustunnuksen vokaali on yleensä lavea A, i tai e. Pyöreistä vokaaleista U esiintyy vain partisiippien tunnuksissa ja O imperatiivin tunnuksessa. Konsonanteista taivutustunnuksissa esiintyy eniten dentaalisia ja alveolaarisia äänteitä n, t ja s.
Monet eri taivutustunnusten edustumat ovat keskenään fonologisesti identtisiä (» asetelma 25).
| Aines | Tehtävät |
| n | yks. genetiivi; yks. 1. persoona; instruktiivi |
| i | monikko; imperfekti |
| t | monikko; yks. 2. persoona |
| Vn | illatiivi; 3. p. possessiivisuffiksi; passiivin persoonapääte, 3. p. persoonapääte jussiivissa |
| tA | partitiivi; passiivi; A-infinitiivi |
| ne | komitatiivi; potentiaali |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä