Irrallisia adverbiaaleja ovat kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit. Kommenttiadverbiaaleilla kuten onneksi, valitettavasti, ehkä, ikävä kyllä, ymmärtääkseni, jos oikein ymmärrän puhuja esittää lauseen ilmaisemasta asiaintilasta kommentin tai arvion. Ne voivat siis määrittää koko muuta lausetta, johon myös integroituneet puiteadverbiaalit kuuluvat (» § 1114 – 1119).
Konnektiiveilla puolestaan on lauseessa kytkevä tehtävä: ne liittävät yhteen lauseita merkityksensä mukaisella tavalla esim. additiivisesti tai kontrastoivasti. Eräät konnektiiveista, esim. siitä huolimatta, ensiksi, toimivat lausetta määrittävinä adverbiaaleina, osa taas on lauseketta muodostamattomia liitynnäisiä, esim. tosin, silti, kuitenkin (» § 820). Kaikkia konnektiiveja ei siis voi pitää lauseen adverbiaalimääritteinä, mutta silti niillä on sama tekstuaalinen tehtävä kuin lauseen rakenteen näkökulmasta määritteinä toimivilla konnektiiveilla.
Irrallisina adverbiaaleina toimivat kommentit ja konnektiivit eroavat integroituneista määritteistä siinä, että ne eivät sisälly lauseen kiellon ja kysymyksen vaikutusalaan. Niiden sisältöä ei siis voi kysyä (c), eikä niitä voi kieltää ja korvata toisella vaihtoehdolla (d) (» § 962).
Kommentit ja puiteadverbiaalit ovat kuitenkin keskenään sikäli samankaltaisia, että monet sopivat koko lauseen On ~ kävi ~ sattui ~ tapahtui niin että ‑muotoiseen parafraasiin (e). Sen sijaan muut integroituneet määritteet eivät tällaiseen kontekstiin sovi (f).
| Valitettavasti sataa. | ’valitettavasti on niin että sataa’ |
| Hän tulee ehkä vielä. | ’ehkä on niin että hän tulee vielä’ |
| Eilen en jaksanut syödä. | ’eilen sattui niin että en jaksanut syödä’ |
| Tapasin hänet torilla. | ’torilla kävi niin että tapasin hänet’ |
| Lähdin koska väsyin. | ’koska väsyin tapahtui niin että lähdin’ |
| Satoi kaatamalla. | *kävi kaatamalla niin että satoi |
| Leikkasin leivän puukolla. | *tapahtui puukolla niin että leikkasin leivän |
Huom. Joillakin adverbiaaleilla on lauseessa tyypillinen paikka. Esimerkiksi HKV-korpuksen (A. Hakulinen ym. 1980) kirjoitetun kielen aineistossa puiteadverbiaalit sijaitsevat useammin lauseen alussa kuin lopussa, ja valenssi- ja predikatiiviadverbiaalit taas ovat tavallisemmin verbin jäljessä kuin edellä (lauseen sisällä esiintyviä ei ole laskettu). Konnektiivit ovat tyypillisesti alkuadverbiaaleja. Aineiston 10149 lauseesta 73 %:ssa (n = 7367) on ainakin yksi adverbiaali. Kaikkiaan adverbiaaleja on 11290, joista neljännes on täydennyksiä.
Myös lauseensisäinen asema, jota mainitussa tutkimuksessa ei tarkasteltu, on puiteadverbiaaleilla tavallinen. Esimerkiksi tyypillinen kertovien kontekstien puiteadverbiaali siihen aikaan oli Parole-korpuksesta tehdyssä, 279 lausetta käsittävässä otoksessa suunnilleen yhtä yleinen lauseen alussa (44,4 %, 124 lausetta) ja keskellä (46,2 %, 129 lausetta). Loppuasema oli selvästi harvinaisempi (9,3 %, 26 lausetta). Otoksessa ei ole mukana tapauksia, joissa adverbiaali on osana infiniittistä lauseketta tai elliptistä rakennetta.
Edellinen pykälä