Liitekysymys on kysymyspartikkelillinen lauseke, joka muuttaa puhujan edellisen lausuman illokutiivisen sävyn tarkistavasta väitteestä selväksi kysymykseksi. Tyypillinen väitteeseen lisätty liitekysymys muodostuu partikkelista vai ynnä kysymyssanasta kuinka ~ miten tai mitä ~ mikä taikka yhdyspartikkelista niinkö (a). Jos interrogatiivimuotoiseen lausumaan liittyy vastaavanlainen liitekysymys, se tekee vaihtoehtokysymyksestä avoimen useammalle vastaukselle (b). (Ilmauksen käytöstä enemmän » § 1689 – 1692.)
| TH: | Se näkyy ihan selvästi [lapsessa] se maanantaipäivän eri | [laisuus niinkö. |
| Ä: | [Niin kyllä. (P) |
| R: | Mun vaimoni on kai noin viikko sitte puhunu teiän kanssa siellä Valtimolla |
| olevan Kähkölän uuneista ja piipuista vai | [kuinka. | |
| K: | [Nii joo, kyllä. Joo siit on ollu puhetta. (p) |
| A: | Meinaaksä nyt pitää lomaa sitte heinäkuussa (.) vai miten, |
| K: | Kyllä mää tota m (.) ↑mä en ihan oikein tiedä sitte että koska mä pitäsin mutta (.) kyllähä sitä täytyy vähä yrittää pitää lomaa että, (.) että että. (p) |
Lisäyksessä saattaa olla mukana myös puhutteluilmaus (c). Tämä käytäntö on tavallisempi puhetta simuloivassa kaunokirjallisessa tekstissä kuin vapaassa keskustelussa.
Huom. Lisäyksen tavoin toimii kohteliaisuusfraasi ole ~ olkaa hyvä, joka usein sijaitsee vuoron lopussa joko integroituneena lausuman osaksi tai omana prosodisena kokonaisuutenaan.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä