Appositio on kieliopillistunut paradigmaattinen lisäys, tavallisimmin substantiivilauseke, joka viittaa samaan olioon tai oliojoukkoon ja on samassa lauseenjäsentehtävässä kuin se lauseke, jonka lisäys se on. Lausekkeet muodostavat yhdessä appositiorakenteen. Sen osien välillä ei ole määritesuhdetta: kumpikaan lausekkeen osista ei määritä toista. Useimmiten appositiorakenteen osien välillä vallitsee predikaatiosuhde (Sanomien päätuote, Helsingin Sanomat, vrt. Sanomien päätuote on Helsingin Sanomat). Appositiorakenteita voidaan erottaa kahdenlaisia: kiinteitä (a) ja löyhiä (b).
Kiinteässä appositiorakenteessa appositio muistuttaa kongruoivaa määritettä, josta sen kuitenkin erottaa erisijaisuuden mahdollisuus, esim. täällä kaupungissa, sinne maalle (» § 1309). Kiinteässä appositiorakenteessa oleva appositio tulee ainakin nominatiivitapauksissa lähelle nimikemääritteitä ja tukisubstantiiveja (» § 1062).
Löyhä appositiorakenne puolestaan ei ole jyrkästi erotettavissa edellä (» § 1056) käsitellyistä paradigmaattisista jälkilisäyksistä. Merkitysero epärestriktiiviseen relatiivilauseeseen (» § 1069) on niin ikään vähäinen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä