Vastauksen muotoon vaikuttaa osaltaan direktiivin kieliopillinen muoto. Interrogatiivimuotoiseen direktiiviin vastaus on samantyyppinen kuin aitoon kysymykseenkin, siis esim. joo-partikkeli (a). Imperatiiviin vastataan tyypillisesti partikkelilla (b, alin rivi; myös » § 1216 esimerkki c). Deklaratiivimuotoisen direktiivin voi ottaa vastaan kuten uutisen (b–c). Monikon 1. persoonan sisältävä direktiivi toimii ehdotuksena, jonka odotuksenmukainen jälkijäsen on ehdotukseen suostuminen (d).
| Asiakas: | Joo | [otatk sä kopion siitä. |
| Virkailija: | [Tämä palkkakuitti. |
| Virkailija: | Joo niin sä saat tän (.) takasis sitte, |
| [käy kopioimassa] | |
| Virkailija: | Noin, – – (P; Kuusisto 2001: 42) |
| Asiakas: | Mä tarvisin tämmösiä lomakkeita ku vanhempainetuuskaavake, |
| Virkailija: | Jaha, (.) yks kappale, |
| Asiakas: | No anna vaikka pari. |
| Virkailija: | M, (P; Kuusisto 2001: 50) |
| Lääkäri: | Jonkin verran pitää liikkua. |
| Potilas: | Aha. (P; Sorjonen 2001a) |
| V: | Mutta palataa varmaa tossa myöhemmi asiaan. |
| S: | Kyllä vain, (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä