§ 1388 Millainen kenttäkuvaus: Kuka on käynyt kaapillani?

Taustoittava pykälä

Teemapaikan ja esikentän ero on tulkinnanvarainen, jos loppukentän edellä on vain yksi lauseenjäsen, jonka voi ymmärtää sijoittuvan yhtä hyvin esikenttään kuin teemapaikkaankin. Interrogatiivi- ja relatiivipronomini, jotka normaalisti edeltävät teemaa, kuuluvat subjektina ollessaan lauseenjäsentehtävänsä perusteella teemapaikkaan mutta kysymystehtävänsä vuoksi esikenttään, koska kysymysainekset muuten ovat esikentässä:

Ratkaisua näiden jäsennysten välillä voi pitää yhdentekevänä, mutta jos teema halutaan nähdä nimenomaan puheenaiheena, jälkimmäinen jäsennys on luontevampi. Silloin kun interrogatiivipronominia seuraava ilmaus edustaa kontekstin perusteella jatkuvaa teemaa, sen voi katsoa sijaitsevan teemapaikassa ja interrogatiivipronominin vastaavasti esikentässä:

Vastaavanlainen tulkinnanvaraisuus syntyy, kun subjekti tai muu lausetyypin ensisijainen jäsen on lauseenalkuisena reemana (» § 1382). Sitä seuraavan lausekkeen voi nähdä sijoittuvan yhtä hyvin teemapaikkaan kuin loppukenttään. Jos halutaan painottaa tällaisten lauseiden funktion yhdenmukaisuutta muiden reema-alkuisten lauseiden kanssa (Lennonilta se on peräisin), ainakin subjektin jälkeisen jatkuvan teeman on johdonmukaista katsoa olevan teemapaikassa:

Sama koskee lauseenalkuisia predikoivia lausekkeita, joita ei yleensä mielletä teemaksi. Niinpä seuraavan esimerkin hauskaa oli on tulkinnaltaan samanarvoinen kuin Hauskaa siellä ~ minulla oli, jossa siellä ~ minulla on teemana.

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus