VISK - § 1422 Kvantitatiivisen määräisyyden suhde tunnistettavuuteen

SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys > § 1422 Kvantitatiivisen määräisyyden suhde tunnistettavuuteen

§ 1422 Kvantitatiivisen määräisyyden suhde tunnistettavuuteen

Kvantitatiivisesti määräinen ja epämääräinen NP saavat melko erilaisen merkityksen samassa lauseyhteydessä. Ryhmän (a) lauseiden kvantitatiivisesti epämääräinen hiiriä antaa ymmärtää, että joka paikassa oli jokin määrä hiiriä ja että jokainen on nähnyt jonkin määrän hiiriä; yhdestä ja samasta hiirijoukosta ei välttämättä ole puhe. Ryhmän (b) lauseiden kvantitatiivisesti määräinen hiiret taas antaa ymmärtää, että sama hiirijoukko oli levittäytynyt joka paikkaan ja jokainen on nähnyt saman hiirijoukon. Kvantitatiivisesti epämääräinen NP on siis kvanttorin, esim. jokainen-pronominin vaikutusalassa (a), määräinen ei.

(a)

Hiiriä vipelsi joka paikassa. | Jokainen on joskus nähnyt hiiriä.

(b)

Hiiret vipelsivät joka paikassa. | Jokainen on joskus nähnyt hiiret.

Subjektissa, jonka tavallisin ja usein ainoa mahdollinen sija on nominatiivi, voi kvantitatiivisesti määräisen ilmauksen kuitenkin tulkita myös summittaisesti, mikä ei ole helposti erotettavissa kvantitatiivisesta epämääräisyydestä. Niinpä kohdan (c) esimerkit ymmärretään niin, että sanottu (karnevaaleihin osallistuminen ja tietty käsitys) pätee käytännössä vain jostakin, ehkä pienestäkin osasta mainitun joukon (kankaanpääläisten, tutkijoiden) jäseniä. Tässä nominatiivisubjekti tarkoittaa kontekstissa ylipäätään mahdollista joukkoa tai ainepaljoutta kokonaisuudessaan.

(c)

Juoksuinnostus jatkuu Kankaanpäässä. Kankaanpääläiset ovat taas mukana ensi tiistain karnevaaleissa, jotka järjestetään nyt 30. kerran. (l) | se [työttömyys] on meillä krooninen, (.) ja tulee entistä pahemmaksi, se on muun muassa tutkijat ovat ennustaneet että, (.) meillä vuoteen kakstuhatta mennessä on ainaki seitsemänsataa viiskytätuhatta työtöntä Suomessa. (R; Tiainen 1998a: 38)

Kvantitatiivinen määräisyys on eri asia kuin tunnistettavuus, sillä kvantitatiivisesti määräinen NP voi esitellä uuden tarkoitteen; tällainen on ryhmän (c) toisen esimerkin tutkijat. NP on kvantitatiivisesti määräinen mutta indefiniittinen myös sellaisissa tapauksissa kuin (d) ja (e). Ryhmän (d) esimerkeissä tarkoite on monikollisuudestaan huolimatta yhteen kuuluvaksi käsitetty kokonaisuus tai sarja; tällaisia ovat mm. monikkosanat (» § 558). Ryhmän (e) tapauksissa monikon nominatiivi saa distributiivisen tulkinnan (» § 916).

(d)

Laitoitko jo pöytään veitset ja haarukat? | Tässä on vierashuoneeseen puhtaat lakanat. | Minulla on isot jalat. | Tarvitsen uudet kengät.

(e)

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan pulloissa on vanhan näköiset etiketit, – –. (l) [jokaisessa pullossa on vanhan näköinen etiketti]

Jos taas kvantitatiivisesti epämääräisellä NP:llä tehdään uudelleenmaininta, se ei ole täysin samatarkoitteinen edeltävän maininnan kanssa. Kyseessä voi olla esim. osajoukko tai erä edellä mainitusta paljoudesta tai osittain päällekkäinen paljous (f). Täysin samatarkoitteinen uudelleenmaininta vaatii kvantitatiivisesti määräisen lausekkeen (g).

(f)

Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 52 ehdotusta. Niitä oli Suomesta ja Ruotsista. (l) | Ja Nesteen jalostama bensa on niin hyvää, että sitä viedään jopa Kaliforniaan, – –. (l)

(g)

Kilpailuun otti osaa kaikkiaan 52 ehdotusta. Ne olivat Suomesta ja Ruotsista. | Nesteen jalostama bensa on niin hyvää, että se viedään Kaliforniaan.