Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kiellon ilmaisukeinot > Epä- ja ei-alkuiset sanat > § 1631 Ei-toivottu, ei-suomalainen, ei-kukaan

§ 1631 Ei-toivottu, ei-suomalainen, ei-kukaan

Myös ei-alkuiset sanat ovat pääasiassa adjektiiveja tai substantiiveja, esim. ei-toivottu, ei-sosialisti(nen), ei-tiede. Prefiksinä ei liittyy tavallisimmin sellaisiin sanoihin, joilla ei ole selvää leksikaalista vastakohtaa. Ei-alkuinen sana (kuten ei-toivottu) merkitsee kaikkea tai mitä tahansa edusosan tarkoittaman asian (toivottu) ulkopuolelle jäävää; ei-alkuinen sana ja sen edusosa ovat siis kyseisen dimension ainoat, toisiaan implikoivat vaihtoehdot.

 
Sitten ilmoitin olevani – – ei-johtavassa asemassa työskentelevä toimihenkilö – –. (l) | Vuoden parhaaksi ei-syötäväksi tuotteeksi nimettiin valkosipulin olomuotoja analysoivat grafiikkataulut. (l) | Ne äidit, jotka tänä päivänä ihmettelevät vielä viattoman tyttärensä käytöstä, oppivat itse jo varhain, kuinka olla mahdollisimman ei-nainen. (l) | – – olin komiteassa ainoa ei-musiikki-ihminen. (l) | – – viranomaisten on eroteltava Schengenin ja ei-Schengenin matkustajat. (l)

Joskus ei- ja epä-alkuiset sanat ovat keskenään jokseenkin synonyymisia, esim. ei-toivottava ja epätoivottava tai ei-poliittinen ja epäpoliittinen, mutta usein sanojen välillä on selvä merkitysero, esim. ei-inhimillinen ’käsitteen inhimillinen ulkopuolella, muu kuin ihminen’ ja epäinhimillinen ’inhimillisen vastakohta, kohtuuton, julma’.

 
– – Campbell olisi halunnut sf-kertomuksia joissa ihmiset aina selvisivät voittajina ja ei-inhimilliset olennot häviäjinä. (l) | – – olosuhteet rintamilla olivat epäinhimilliset. (a) | Viiden pisteen vihje: kysymyksessä on ei-suomalainen kirjailija, jo edesmennyt suuruus. (k) | Paavolainen piti Mannerheimin päiväkäskyn sanavalintoja epäsuomalaisina ja epäaitoina. (l)

Ei liittyy myös mi/ku-aineksen sisältäviin pronomineihin ja adverbeihin.

 
– – kunnes hän lopulta tietää kaiken ei-mistään. (l) | Hän tekee myös ei-kenellekään suunnattuja lauluja, – –. (l) | Koiviston Suomesta tuli ei-kenenkään maa, – –. (l) | Mies, joka oli opittu yhdistämään kiinteästi Pahkasika-lehteen ja sen ei-mihinkään-liittyvään huumoriin julkaisi tasokkaan romaanin. (l)

Vierasperäiset kieltoprefiksit esiintyvät vierassanoissa; yleensä sanat ovat lainautuneet kokonaisina, esim. afasia, dysfasia, disinformaatio, diskriminoida, dekoodaus, infiniittinen. Vain prefiksi anti- liittyy muihinkin kuin vierassanoihin, esim. antisankari, anti-ihminen, anti-ahtisaarelainen (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot