Kun voimasana muodostaa vuoron yksin tai partikkeli(e)n kanssa, se käyttäytyy interjektioiden tavoin. Voimasanat muistuttavat interjektioita myös prosodisesti sikäli, että niihin liittyy usein esim. poikkeavia sävelkulkuja ja äänteiden venytystä. Onkin yleistä, että jonkin interjektion ja voimasanan muodostama ketju toimii reaktiivisena vuorona. Seuraavissa esimerkeissä puhuja reagoi johonkin ei-kielelliseen ärsykkeeseen, esim. muistaa äkillisesti jotain (a) tai pudottaa käsistään esineen (b).
| Tiinu: | Ei hei vitsi. vrt. Hei kuule. |
| Maiju: | Noh. |
| Tiinu: | En mä voi tulla teille yöks. (P) |
| Minna: | ↑Nii: mitäs sit↑ tehää. |
| [jotain putoaa] | |
| Minna: | No ↑vo::i: v:it:tu.h (P) |
Reaktio voi kohdistua myös edellisen puhujan esittämään lausumaan. Ilmauksessa mukana oleva interjektio ilmaisee, minkä tyyppisestä tiedon vastaanottamisesta on kyse: esimerkissä (c) on uutisen vastaanottamista ilmaiseva partikkeli ai, esimerkissä (d) inhoa merkitsevä hyi. Voimasana toimii reaktion voimakkuuden osoittajana ja voi sellaisena esiintyä yksinkin (e).
| VM: | Kun me mentiin nääs Vaskosen sinne [kotiin] viemään niitä kukkiakin niin se sano jumalauta. |
| VR: | Ai saatana. (p) |
| Minna: | Mä muistan ku me oltii päiväkerhossa, |
| Noora: | ohh |
| Minna: | Siäl oli aina semmonen päiväl semmone hammas- ku piti purskuttaa semmost fluorii? |
| Noora: | Hy:i >vittu<. (P; Routarinne 2003: 91) |
| S: | Mä käyn tutustumas vähä Tampereen | |
| pysäköinninvalvon | [taa. huh heh heh .hheh heh | |
| V: | [↑juman keka. (p) | |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
Affektiset konstruktiot ja keinot
Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus
§ 1714 Affektisen tulkinnan ehtoja
Pro-sanat affektisessa väitelauseessa
Verbialkuiset väitelauseet ja affektisuus
Imperatiivilauseen affektinen käyttö
Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä
Edellinen pykälä