Kun voimasana muodostaa vuoron yksin tai partikkeli(e)n kanssa, se käyttäytyy interjektioiden tavoin. Voimasanat muistuttavat interjektioita myös prosodisesti sikäli, että niihin liittyy usein esim. poikkeavia sävelkulkuja ja äänteiden venytystä. Onkin yleistä, että jonkin interjektion ja voimasanan muodostama ketju toimii reaktiivisena vuorona. Seuraavissa esimerkeissä puhuja reagoi johonkin ei-kielelliseen ärsykkeeseen, esim. muistaa äkillisesti jotain (a) tai pudottaa käsistään esineen (b).
| Tiinu: | Ei hei vitsi. vrt. Hei kuule. |
| Maiju: | Noh. |
| Tiinu: | En mä voi tulla teille yöks. (P) |
| Minna: | ↑Nii: mitäs sit↑ tehää. |
| [jotain putoaa] | |
| Minna: | No ↑vo::i: v:it:tu.h (P) |
Reaktio voi kohdistua myös edellisen puhujan esittämään lausumaan. Ilmauksessa mukana oleva interjektio ilmaisee, minkä tyyppisestä tiedon vastaanottamisesta on kyse: esimerkissä (c) on uutisen vastaanottamista ilmaiseva partikkeli ai, esimerkissä (d) inhoa merkitsevä hyi. Voimasana toimii reaktion voimakkuuden osoittajana ja voi sellaisena esiintyä yksinkin (e).
| VM: | Kun me mentiin nääs Vaskosen sinne [kotiin] viemään niitä kukkiakin niin se sano jumalauta. |
| VR: | Ai saatana. (p) |
| Minna: | Mä muistan ku me oltii päiväkerhossa, |
| Noora: | ohh |
| Minna: | Siäl oli aina semmonen päiväl semmone hammas- ku piti purskuttaa semmost fluorii? |
| Noora: | Hy:i >vittu<. (P; Routarinne 2003: 91) |
| S: | Mä käyn tutustumas vähä Tampereen | |
| pysäköinninvalvon | [taa. huh heh heh .hheh heh | |
| V: | [↑juman keka. (p) | |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
Affektiset konstruktiot ja keinot
Interrogatiivi-ilmaukset ja affektisuus
§ 1714 Affektisen tulkinnan ehtoja
Pro-sanat affektisessa väitelauseessa
Verbialkuiset väitelauseet ja affektisuus
Imperatiivilauseen affektinen käyttö
Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä
Edellinen pykälä