Teettämisen ja aiheuttamisen ero ei ole jyrkkä. Joskus samassa yhteydessä verbinä voi esiintyä yhtä hyvin teettojohdos kuin sen kantaverbikin; ilmauksessa ei tällöin tehdä eroa toiminnan teettäjän ja sen varsinaisen suorittajan kesken. Esimerkin (a) lauseissa verbit poistattaa ja poistaa kuvaavat samaa tilannetta. Esimerkeissä (b) verbinä on teettojohdos, mutta sen kantaverbin käyttö välittäisi jokseenkin saman informaation. Kyse on kuvauksen tarkkuudesta; kantaverbin toiminnan toteutuminen ilmenee, käytti kumpaa verbivarianttia hyvänsä, mutta teettojohdos eksplikoi teettämisen.
Toisaalta joskus käytetään teettojohdoksen sijasta morfologisesti yksinkertaisempaa verbiä, vaikka kuvattavaan tilanteeseen yksiselitteisesti sisältyy teettäminen toisella: toiminta on sellaista, että subjektitarkoite ei sitä itse suorita (c).
Joskus taas tavallisesti teettojohdoksena käytettävä verbi ei ilmaisekaan teettämistä vaan vastaa semanttisesti kantaverbiään (d).
Teettojohdoksille on varsinkin tietyissä kantasanaryhmissä ominaista morfologinen pleonastisuus, ts. yhdysjohtimen -tUttA- esiintyminen, vaikka pelkkä ttA-johdinkin periaatteessa riittäisi, esim. revi-tyttä-ä, tutki-tutta-a (» § 325; sama koskee tunnekausatiiveja » § 316).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä