Frekventatiivijohdokset ovat karttuva verbiryhmä, johon kuuluu le- ja i-vartaloisia ja joitain muitakin morfologisia johdostyyppejä. Frekventatiiviset johtimet liittyvät niin verbeihin (intransitiivisiin tai transitiivisiin) kuin nomineihinkin (substantiiveihin tai adjektiiveihin). Frekventatiiviset verbinjohtimet ilmenevät asetelmasta 81.
Johdin | Esimerkkejä | |
-ele- | haist-el-la, liikut-el-la, kolist-el-la, vilj-el-lä | » § 359 |
-ile- | huoka-il-la, käänty-il-lä, leve-il-lä, lupa-il-la, retke-il-lä, tarkka-il-la | » § 360 |
-(i)Ctele- | herku-tel-la, kaino-stel-la, kiemu-rrel-la, kilvo-itel-la, kumm-itel-la, porsas-tel-la | » § 361 |
-ske(nte)le- | pure-skel-la, yski-skel-lä, käy-skennel-lä | » § 362 |
-i- | loikk-i-a, nokk-i-a, tulv-i-a, tökk-i-ä | » § 363 |
-ksi- | kulje-ksi-a, pure-ksi-a | » § 364 |
-hti- | kade-hti-a, mure-hti-a, ajele-hti-a, vetele-hti-ä | » § 365 |
-o- | harpp-o-a, sauv-o-a, velk-o-a | » § 366 |
-ise- | kol-is-ta, pir-is-tä, tut-is-ta | » § 367 |
Frekventatiivijohdosten suurin morfologinen ryhmä ovat le-vartaloiset verbit, joita on n. 1 300 sanakirjalekseemiä. Niiden tärkeimmät morfologiset alatyypit ovat ele- ja ile-johtimiset verbit. Muita le-verbejä ovat (i)Ctele- ja ske(nte)le-johdokset. Johtimen -i- ja -O- sisältävät frekventatiiviset johdostyypit ovat pienempiä, ja niissä eronteko johtamattomiin sanoihin on vähemmän selvä; i-loppuisia yhdysjohtimia ovat -ksi- ja -hti-. Johdin -ise- samoin kuin verbiin frekventatiivisen sisällön tuova vartalonloppuinen U (esim. hyllyä, hölskyä, loiskua, välkkyä; » § 340 huom.) eivät liity lekseemikantaan, vaan ainoastaan deskriptiiviseen vartaloainekseen.
le-johdosten muodostus on hyvin tavallista sekä verbeistä että nomineista, muiden frekventatiivisten johdostyyppien ei samassa mitassa. Frekventatiivijohdosta ei silti voi muodostaa kaikista verbeistä eikä kaikista nomineista, etenkään kolmi- tai useampitavuisista.
Huom. Synonymiaa frekventatiivisten le‑, i- ja O-johdostyyppien kesken edustavat esim. kuiskailla ~ kuiskia, lorvailla ~ lorvia, nyökkäillä ~ nyökkiä, paiskella ~ paiskia ~ paiskoa, viskellä ~ viskoa. Sellaiset johdokset kuin oik-o-il-la, viitt-o-il-la, pain-i-skel-la ja ryyp-i-skel-lä sisältävät kaksi frekventatiivijohdinta: o:n tai i:n sekä le-aineksisen johtimen. Samakantaisen ele- ja ile-johdoksen rinnakkaisuus on harvinaista: arvella ~ arvailla, leikellä ~ leikkailla.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet