Asetelma 82 kuvaa le-vartaloisten frekventatiivijohdosten muodostusta. le-loppuisia johtimia on useita: ‑ele-, -ile-, -(i)Ctele- ja -ske(nte)le-. Ne liittyvät kaksitavuisiin vartaloihin sekä monitavuisista lähinnä A-vartaloihin. Johdinvarianttien kesken on jonkin verran työnjakoa. Johdin ‑ele- liittyy lähinnä A-loppuisiin verbivartaloihin (kaksi- tai kolmitavuisiin), johdin ‑skele- taas kaksitavuisiin etenkin e- ja i-loppuisiin verbivartaloihin, -skentele- yksitavuisiin. Johdin -ile- liittyy nominien kaksitavuisiin ja eA-vartaloihin sekä verbien supistumavartaloihin, mutta selvästi harvemmin lyhyeen vokaaliin päättyviin verbivartaloihin. Johdin -(i)Ctele- liittyy kaksitavuisiin, lähinnä nominikantoihin. Yli kolmitavuisista verbivartaloista ei le-tai muutakaan frekventatiivijohdosta yleensä muodosteta (?puhdistutella < puhdistuttaa, ?kirjavoitella < kirjavoittaa). Joistakin ise-, AhtA- tai le-vartaloisten verbien nelitavuisista UttA-johdoksista le-frekventatiiviverbi kuitenkin on mahdollinen: kilisytellä (< kilisyttää), pärisytellä, roma(hd)utella, vilautella, kävelytellä.
| -ele- | -ile- | -(i)Ctele- | -ske(nte)le- | |
| (V > käy-skennel-lä) | ||||
| A‑, e‑, O‑, U-vartalo | V > heitellä, katsella,
kysellä
(N > riidellä) |
N > aikailla, retkeillä,
temppuilla
(V > tunkeilla, loikoilla) |
N > herkutella, hienostella, juonitella,
liioitella
(V > kuulustella) |
V > itkeskellä, kehuskella |
| i-vartalo | N > nyrkkeillä | (V > leikitellä) | V > nautiskella | |
| VV-vartalo | (V > arvella, leikellä) | V > hyökkäillä, maalailla
(N > kiivailla, säteillä) |
||
| C-vartalo | N > kiivastella, porsastella | |||
| V-vartalo | [A-vartalosta:]
V > kolist-el-la, lörpötellä, murahdella, vilautella, [U-vartalosta:] myöhäst-el-lä |
[U-vartalosta:]
(V > unohtu-il-la) |
(N > tohtoritella) | (V > käveleskellä) |
| eA-, OA-, iA-,
UA-vartalo |
N > makeilla,
V > repeillä, putoilla |
|||
| C-vartalo: ise-verbi | V > kolis-tel-la |
| V-vartalo = lyhyeen vokaaliin päättyvä vartalo, VV-vartalo = pitkään vokaaliin päättyvä vartalo, C-vartalo = konsonanttivartalo. N > = johdettu nominikannasta, V > = verbikannasta. Harvinaiset tapaustyypit ovat suluissa. Esimerkkiverbillä kolistella on kaksi vaihtoehtoista morfologista hahmotusta. |
Tunnekausatiiveista johdettuja ele-johdoksia, kuten huvitella, kiukutella, laiskotella, säälitellä, ei käytetä tunnekausatiiveina. Teettoverbistä taas ei yleensä voi muodostaa le-johdosta; merkitykseltään lähellä teettojohdoksia ovat kuitenkin sellaiset ttele-johdokset kuin haistatella, puhutella, uskotella (» § 315). Merkitykseltään epätyypillisiä, kausatiivisia ele-verbejä, joiden kantana ei ole (t)tA-muuttamisjohdos, ovat esim. runnella, suojella ja turmella.
Kantasanattomia ele-, ile- tai (i)Ctele-johtimisia verbejä ovat esim. seuraavat (korrelaatteja näillä voi silti olla). Joukossa on myös deskriptiivisiä muodosteita (» § 309).
Huom. Verbijohdosten edelleenjohtaminen le-verbeistä on hyvin rajallista (» § 306 kuvio 7). Kausatiivisia UttA-johtimisia muuttamisjohdoksia muodostetaan lähinnä leksikaalistuneista ele- ja ile-verbeistä (kilpailuttaa, kävelyttää » § 323), ja muutamalla ele-verbillä on tU-johtiminen muuttumisjohdos: palel-tu-a, turmel-tu-a, varjel-tu-a.
Edellinen pykälä